|
Suomessa n. 90% lypsykarjatiloista laiduntaa lehmiään. Laiduntamiseen liittyy kuitenkin toistaiseksi tuntemattoman suuruisia riskitekijöitä. Laiduntaminen voi aiheuttaa ravinteiden huuhtoutumista (typpi, fosfori) tai mikrobiologista vesien kuormitusta (mm. EHEC, salmonella). Ulkomaisten tutkimusten mukaan ulosteiden kohdalle syntyvä typpikuormitus on luokkaa 900 kg/ha ja virtsan vastaava kuormitus 300 - 600 kg/ha. Mitä korkeampi lannoitustaso ja mitä läpäisevämpi maa, sitä korkeampi on laitumelta aiheutuva huuhtoutumisriski. Suomessa ei ole selvitetty edellä mainittuja seikkoja. Ulkomaisten tutkimusten perusteella ei pystytä ennustamaan mahdollista kuormitusta, sillä meillä käytettävät lannoitemäärät ja eläintiheydet sekä ilmasto poikkeavat merkittävästi ulkomaisista. Tavoite: selvittää a) kuinka suuri riski laiduntamisesta aiheutuu pohjavesien laadulle (ravinne- ja mikrobikuormitus. b) voivatko kalkkisuodinsalaojat alentaa ravinne- ja mikrobikuormitusta. Hankkeessa tutkitaan laiduntamisen vaikutuksia ravinteiden huuhtoutumiseen ja pohjaveden mikrobiologiseen laatuun. Tutkimus tehdään Maatalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Savon tutkimusaseman lysimetrikentällä, joka edustaa suomalaisittain varsin läpäisevää, herkästi pilaantuvaa maatyyppiä. Tutkimuksessa käytetään sekä normaalia salaojitusta tai kalkkisuodinsalaojia. Koejäsenet: 1) Niittonurmi, 220 kg/ha N (typpilannoitus 90 + 80 + 50 kg/ha väkilannoitteena). 2) Laidun, 220 kg/ha N 3) Laidun + kalkkisuodinsalaojat, 220 kg/ha N. Hanke aloitettiin laidunkaudella 1998. Tutkimusta jatketaan kesällä 1999, sillä tiedetään, että laiduntamisen vaikutukset kumuloituvat vuosien mittaan, ja että lannan typ estä vapautuu vain n. 25% saman kasvukauden aikana. Lisäksi tulosten yleistettävyyden vuoksi koetta täytyy jatkaa, jotta tutkimus kattaisi sääolosuhteiltaan erilaisia kasvukausia. Tutkimuksen tuloksista hyötyvät ensisijaisena maalajeiltaan samantyppisten alueiden nautakarjatilat, mutta pohjavesien puhtaana säilyminen koskee viime kädessä alueen kaikkia asukkaita ja matkailijoita. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on tutkija MMM Perttu Virkajärvi Maatalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Savon tutkimusasemalta. Mikrobiologiset analyysit tehdään Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksessa ( MMT Helvi Heinonen-Tanski). Näytteenoton sekä kemialliset analyysit tekee Pohjois-Savon Ympäristökeskus (MMM Irmeli Taipalinen). Työhön osallistuvat myös Järvi-Suomen Salaojakeskus (Seppo Tanskanen), Ympäristöministeriö (TkT Jukka Matinvesi) ja MTT:n Peltokasvit ja maaperä (prof. Martti Esala).
Vastaava tutkija
Virkajärvi Perttu Hankkeen kesto 1998 - 1999
Asiasanat
laiduntaminen, huuhtoutuminen, salaojitus, jaloittelutarhat, laidun, lypsykarja, pohjavedet
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
