|
Koisokasvit, joihin kuuluvat mm. peruna ja tupakka, ovat verraten suosiollisia lajeja solukkoviljelytekniikoille ja geneettiselle manipulaatiolle. KJA:ssa on perunalla ollut käynnissä tutkimus, jossa tavoitteena on siirtää solu- fuusioiden ts seinättömiksi tehtyjen solujen yhdistämisen kautta villien perunansukuisten lajien geenistöä, joka suojaisi perunaa eräiden viroosioiden ja rengasmätätaudin aiheuttajilta. Lisäksi perunan haploidilinjoja on käytetty solufuusiotutkimuksissa. Tutkimus hyödyntää mm. monipuolisesti erilaisia soluviljelytekniikoita, virtaussytometriaa ja in situ-hyrbidisaatiota kromosomeihin. - Viljoissa on pääpaino ohralla, jonka luonnonvaraisen kantamuodon laajoja geeniresursseja pyritään hyödyntämään. Tutkimus- ja risteytysohjelma on keskittynyt beeta-amylaasin korkeaa aktiivisuutta periyttävien geenien tuomiseen teollisuuden tarvitsemiin entsyymiohriin. Villiohran geneettistä monimuotoisuutta on tutkittu sekä entsymologisesti että spesifisesti DNA-tasolla Southern-tekniikalla suhteessa kantojen ekologiseen alkuperään. - Kaukaista sukulaisuutta ohralle edustavasta rantavehnästä on lajiristeytyksellä saatu siirtymään perinnöllistä muuntelua ohraan. Muunnosten pysyvyyttä ja hyödyllisyyttä kasvinjalostuksessa selvitetään samoin jalostusmahdollisuuksia taudin- ja tuholaiskestävyyteen ja ohralle uusiin jyväproteiinikoostumuksiin. Rantavehnää viljellään eroosion torjunnassa muutamissa maissa, joissa sillä on myös lajikejalostusta. - Itäafrikkalaisen viljelyn kauralajin ja suomalaisen kauran synteettistä lajiristeytystä tutkitaan sekä resistenssigeenien lähteenä kauranjalostukseen, että itsenäisenä viljana. Tämä synteettinen kaura aikaisin tuleentuvana on mahdollisesti viljeltävissä huomattavan lyhyen kasvukauden oloissa. - Kaksi viimemainittua tutkimusta hyödyntävät proteiini- ja nukleiinihappokemian menetelmiä. - Entsymaattisesti seinättömäksi saatettujen ohran tai vehnän solujen ravintoliuosviljelmien hallintaa ja hyödyntämistä tutkitaan transgeneettisten solulinjojen tuottoa varten. Solukko-materiaalin edeltävillä vaiheilla on osoitettu olevan suuri merkitys regeneraation onnistumiselle. Merkkigeenien tai selektoitavien geenien ekspressioita on osoitettu soluissa tai solukoissa ravaintoliuosalustoilla. Tutkimus käyttää erilaisia in vitro-viljelytekniikoita ja polyetyleeniglykolisaostusta ja elektroporaatiota.
Vastaava tutkija
Ahokas Hannu Hankkeen kesto 1990 - 1996
Asiasanat
vehnä, ohra, kaura, Hordeum vulgare, Hordeum spontaneum, solukkoviljely, protoplastifuusio, geeninsiirto, transgeeninen kasvi, peruna, dihaploidi, somaattinen hybridisaatio, rantavehnä, Triticum sativum, Solanum spp., Avena spp., Leymus arenarius, lajiristeytys, introgressio, leymiinit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
