|
PROJEKTIN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Maatalouden tutkimuskeskuksessa toteutettiin vuosina 1997-1999 projekti, jonka tavoitteena oli kehittää kalifornianripsiäisen (kr) hallintamenetelmiä leikkoruusutuotantoa varten torjunta-aineiden käytön minimoimiseksi. Saadun rahoituksen puitteissa (Maa- ja metsätalousministeriön maatalouden kehittämisrahaston myöntämät 800 000 mk) projektin tärkeimmäksi tutkimusaiheeksi tarkentui kr:n biologisen torjunnan tehostamisen tutkiminen perustuen petopunkkien uuteen käyttöstrategiaan ja biologisen torjunnan sovittaminen ruusun muiden kasvintuhoojien, erityisesti ruusunhärmän, uusiin torjuntamenetelmiin. Projekti on maailmanlaajuisestikin ensimmäinen tutkimus, joka keskittyi systemaattisesti kr:n biologiaan ja biologiseen torjuntaan leikkoruusulla. Projektin tulokset esiteltiin Lepaan puutarhatekniikan päivien yhteydessä pidetyssä kukkaviljelyn ammattiseminaarissa 17.8.2000. Projektista valmistui yksi opinnäytetyö: TASALA, K. 1999. Kalifornianripsiäisen koteloituminen leikkoruusulla. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, puutarhatalouden koulutusohjelma. 35 s. LOPPURAPORTTI: Vänninen, I., Linnamäki, M., Jaaksi, S. & Hulshof, J. 2001. Kalifornianripsiäisen (Frankliniella occidentalis) hallinta torjunta-aineiden käytön minimoivassa leikkoruusutuotannossa. MTT:n julkaisuja Sarja A. TIIVISTELMÄ: Kalifornianripsiaisen torjunnan tehostamiseen leikkoruusulla pyrittiin tutkimalla ripsiäisten biologiaa, Amblyseius cucumeris-ripsiäispetopunkkien yhteiskäyttöä kasvualustassa saalistavien Hypoaspis-petopunkkien ja kasvualustan kemiallisten käsittelyjen kanssa sekä testaamalla kasvinsuojeluaineiden sivuvaikutuksia hyötyeliöihin. Aikuisten ja toukkien suhteellinen jakautuminen kukkien ja lehtien valille osoitettiin voitavan ennustaa avonaisten kukkien osuuden perusteella. Leikkoruusulla kr:t koteloituvat aina kasvualustaan. Siitä huolimatta Hypoaspis ja A. cucumeris-petopunkkien yhteiskäyttö ei tehostanut ripsiäistorjuntaa kuin marginaalisesti. Amblyseiukset toimivat tehokkaammin kivivillasäkkipedeissä kuin avoturvepedeissä kasvavilla ruusuilla johtuen ripsiäisten huonommista koteloitumisolosuhteista kivivillasäkkipedeissä. Kesällä A. cucumeriksen pussilevitykset Escimo-leikkoruusun pystyversoille (4500-7000 kpl/m2/4 kk) pitivat kokonaiskukkasadon yli 90 %:sti myyntikelpoisena. Biologisen ripsiäisten ennakkotorjunnan hinnaksi tuli 5,3 mk/m2/v (225 kpl/m2 4-6 viikon välein/8 kk). Kun tähän lisättiin kesän suuret käyttömäärät, hinta oli 14,5 mk/m2/v. Pelkät A. cucumeris-petopunkkien hankintakustannukset olivat siten 2-4 -kertaa suuremmat kuin leikkoruusun kemiallisen kasvinsuojelun kokonaiskustannukset (3-4 mk/m2 ilman työkustannuksia). Tammi-huhtikuussa A. cucumerikset levisivät ruusukasvuston taivutettuun osaan ripustetuista pusseista kasveille huonosti. Tehokkaampien ja taloudellisempien ripsiäispetopunkkien löytämiseksi on tutkittava eri petopunkkilajien biologiaa ja käyttäytymistä leikkoruusulla sekä petojen käyttäytymisen manipulointimahdollisuuksia, jotta ne asuttaisivat kukinnot nopeammin. Etanolipohjaiset hiililannoiteruiskutukset olivat vaarattomia ansaripetopunkeille (Phytoseiulus persimilis), ripsiäispetopunkeille ja jauhiaiskiilukaiselle (Encarsia formosa). Ripsiäiskemikaali fiproniili lopetti A. cucumeris-naaraiden muninan viikoksi. Kalifornianripsiäisten esikoteloiden fiproniilialtistus ei ollut tappava, mutta heikensi kuoriutuvien aikuisten kuntoa. Kivivillasäkkipetien viikottaiset fiproniilikasittelyt alensivat ripsiäisten maaraa kasveilla vasta 3 viikon kuluttua käsittelyjen alkamisesta.
Vastaava tutkija
Vänninen Irene Hankkeen kesto 1997 - 1999
Asiasanat
leikkoruusu, kalifornianripsiäinen, Frankliniella occidentalis, petopunkit, biologinen torjunta, kemiallinen torjunta, tasapainoinen kasvinsuojelu, integroitu kasvinsuojelu, sähköruisku
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
