|
Oxfordin yliopiston koordinoimaan EU-projektiin CLIVARA (Climate change, climatic variability and agriculture in Europe: An integrated assessment) osallistui 16 tutkimuslaitosta 11 Euroopan maasta. Suomen osaprojektia rahoittivat myös MTT ja Suomen Akatemia. CLIVARA-projektin tavoitteena oli kehittää menetelmiä, joiden avulla ilmaston muutoksen ja ilmaston vaihtelun vaikutuksia voitaisiin arvioida Euroopassa paikka-, alue-, valtakunta- ja maanosatasoilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin mekanistisia kasvumalleja, joiden toimintaa parannettiin kokeellisen tutkimuksen pohjalta MTT:n osatutkimus kehitti menetelmiä ilmaston muutoksen vaikutusten arvioimiseksi alueittain ja koko valtakuntaa kattavasti. Tutkimuksessa testattiin ja kehitetiin kasvumalleja, kasvuaikaa kuvaavia tunnuslukuja sekä säägeneraattoreita, interpoloitiin pistemäistä ilmastotietoa hilaan ja sovellettin ilmastoskenaarioita. Kasvumallien kalibrointia, validointia ja kehittämistä varten tehtävissä kokeissa selvitettiin kasvien genotyyppien reaktioita eri oloissa. Näissä kokeissa tutkimuskasveina olivat vehnä, peruna ja maissi. Ilmastodataan sidotun satofysiologisen tietämyksen lisäksi kerättiin tietoa näiden kasvien pitkänpäivän reaktioista kasvattamalla kasvien koti- ja ulkomaisia lajikkeita Suomen eri leveysasteilla (Jokioisilla ja Rovaniemellä). Päämääränä oli arvioida kasvien sadontuottoa, laatua ja tuotannon riskejä nykyisissä ja muuttuneissa oloissa sekä simuloida maatalouden sopeutumiskeinoja tilatasolla (esim. lajikevalinnan merkitys). Vehnän mallitustutkimuksessa sovellettiin CERES-Wheat satomallia. Malli laskee päivittäisen kehityksen, kasvun ja biomassan kertymisen eri kasvinosiin globaalisäteilyn, lämpötilan ja sademäärän funktiona. Mallin kasvua ja kehitystä kuvaavat parametrit määritettiin sekä aikaiselle että myöhäiselle kevätvehnälajikkeelle. Alueellista mallitusta varten kerättiin mm. kuntakohtaista paikkatietoa maalajien yleisyydestä. Kevätvehnän satotilastoja kerättiin maatalouskeskuksittain. Perunan satopotentiaalin mallintamisessa hyödynnettiin CLIVARA-projektin puitteissa Hollannissa kehitettyjä kasvumalleja. Mallien testaamista varten perunasta kerättiin paikkatietoa (mm. Perunantutkimuslaitoksen lajikekokeet). Suomen osalta kehitettin lisäksi menetelmiä mm. kylvöpäivän ja suotuisan kasvuajan määrittämiseksi sekä ilmastotiedon luomiseksi. Suomea kattavan 10 km hilaverkon säätiedot interpoloitiin sää- ja ilmastoasemilta kuukausikeskiarvoina vuosilta 1961 - 1990. Tutkimuksessa selvitettiin miten hyvin generoitu ilmastotieto vastaa havaitun säätiedon ominaisuuksia alueellisesti.
Vastaava tutkija
Mela Timo Hankkeen kesto 1996 - 1999
Asiasanat
ilmastonmuutokset, kasvumallitus, vehnä, peruna, maissi, ilmastoriski, Suomi, paikkatietojärjestelmät, ilmastoskenaario
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
