Suomessa nurmirehun ongelmana on liian suuri kalium/natrium-suhde. Meillä nurmikasvien natriumpitoisuus on vajaa kymmenesosa siitä, mitä se on muualla. Siitä johtuen ruohon K/Na-suhde on yli kymmenkertainen verrattuna eläimen kannalta optimaaliseen suhteeseen n. 20:1. Pieni Na-pitoisuus meillä johtunee osittain siitä, että timotei ja nurminata ottavat maasta hyvin huonosti natriumia verrattuna esim. raiheinään. Kasvit eivät natriumia tarvitse, mutta eläimille se on välttämätön. Suuri K-pitoisuus yhdessä suuren typpi- ja pienen magnesiumpitoisuuden kanssa on suurin laidunhalvauksen syy. Korkea K/Na-suhde on eräässä tutkimuksessa heikentänyt myös lehmien hedelmällisyyttä. Englantilaisessa laiduntutkimuksessa on Na-lannoituksella aikaansaadun raiheinän suuremman Na-pitoisuuden todettu lisäävän syöntiä ja maitotuotosta lehmillä. Perusrehuista eläin saa alle kymmenesosan Na-tarpeestaan. Normaalisti eläimen Na-saanti turvataan antamalla kivennäisseosta ja/tai ruokasuolaa. Laitumella ruohon Na-pitoisuuden lisääminen takaisi eläinten paremman Na-saannin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on parantaa nurmirehun laatua lannoituksen avulla ja sitä kautta lisätä maidontuotannon kilpailukykyä vähentämällä nurmirehun liian suuren K/Na-suhteen aiheuttamia haittoja Na-lannoituksen avulla ja tutkimalla Na-lannoituksen vaikutusmekanismeja nurmirehun ravintoarvon kannalta. Samalla selvitetään rikin merkitystä, koska Na-lannoitteet sisältävät rikkiä.
Vastaava tutkija
Heikkilä Terttu Hankkeen kesto 1996 - 1999
Asiasanat
nurmet, natrium, laitumet, laidun, lehmät, lannoitus, sulavuus, in vitro, in vivo
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|