Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rehuannoksen koostumuksen vaikutuksia ruoansulatuskanavasta imeytyvien ravintoaineiden määrään ja suhteisiin, näiden ravintoaineiden vaikutuksia lehmän aineenvaihdunnassa, ravintoaineiden vaikutuksia tuotantoon ja maidon koostumukseen. Säilörehun runsas syönti on yksi oleellisimmista tekijöistä nurmirehuvaltaisen ruokinnan taloudellisessa toteuttamisessa. Syöntiin vaikuttavat tekijät tunnetaan kuitenkin ainakin määrällisesti huonosti. Tutkimuksessa selvitetään rehun syöntiin vaikuttavia tekijöitä, joiden perusteella voidaan ennustaa syöntimääriä. Rehuntuotannon toimenpiteet muokkaavat nurmirehun hiilihydraatti- ja typpifraktioita sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkimuksessa selvitetään kuinka esim. kasvin kehitysvaiheen aiheuttama vaihtelu ja säilörehun käymisasteen muuttaminen vaikuttavat ravintoaineiden hyväksikäytön ja ravinnetappioiden suhteeseen lypsylehmällä. Toisaalta väkirehujen koostumus on suunniteltava niin, että erityyppisten karkearehujen ravintoaineet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimukseen liittyy kaikilta osin maidontuotannon aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentäminen. Erityisesti tämä koskee typpikuormitusta. Valkuaistäydennyksen osalta määritetään, mitkä aminohapot rajoittavat maidontuotantoa tyypillisillä säilörehuun perustuvilla dieeteillä ja selvitetään aminohappojen ja glukoosin saannin yhdysvaikutuksia. Tämä lisää myös perustietämystä maitorauhasen aineenvaihdunnasta tavoitteen ollessa maidon koostumuksen muuttaminen haluttuun suuntaan. Toisalta selvitetään kuinka pötsin käymistyyppi voidaan optimoida siten, että aminohappojen käyttö glukoneogeneesiin vähenee ja hyväksikäyttö maitovalkuaisen tuotantoon tehostuu. Typen hyväksikäytön tehostaminen taloudellisten edellytysten puitteissa on mahdollista ainoastaan parantamalla pötsin mikrobisynteesin tehokkuutta tai optimoimalla aminohappojen saanti tarvetta vastaavaksi. Tutkimushanke tulee koostumaan ruoansulatusfysiologisista tutkimuksista märehtijöillä sekä ravintoaineinfuusio- ja tuotantokokeista lypsylehmillä. Ravitsemusfysiologisissa tutkimuksissa keskeisellä sijalla tulee olemaan tutkimusmenetelmien parantaminen ja kehittäminen. Perustietämyksen lisääntyminen lehmän aineenvaihdunnasta ja tuotannosta mahdollistaa maidon koostumuksen muuttamisen toivottuun suuntaan. Lisäksi saadaan tietoa uuden sukupolven dynaamisia malleja käyttäviä substraattipohjaisia rehuarvojärjestelmiä varten. Yleistavoitteena on kehittää maidontuotantoon liittyvää maatilan ravinnekiertoa siten, että lypsylehmän ravinnontarpeen tyydyttäminen perustuu eläimen ravitsemusfysiologian tuntemiseen, taloudelliseen rehutuotantoon ja ruokintaaan sekä mahdollisimman vähäiseen ympäristön kuormittamiseen.
Vastaava tutkija
Huhtanen Pekka Hankkeen kesto 1995 - 1998
Asiasanat
lypsylehmä, lehmät, maidontuotanto, rehut, syönti, pötsikäyminen, aineenvaihdunta, ravintoaineet, typen hyväksikäyttö, maidon koostumus, ravinnetappiot, ympäristö
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|