Peltokasvien biologisen typensidonnan toimivuudelle on nopella ja tehokkaalla nystyröitymisellä ratkaiseva merkitys. Ympäämällä voidaan nystyröinti ja typensidonnan tehokkuus varmistaa, mutta toisinaan maan oma bakteeripopulaatio riittää tehokkaaseen typensidontaan. Ympätyn bakteerikannan pysyvyyttä peltomaassa ja sen kykyä myöhemmin nystyröidä isäntäkasvi on selvitetty varsin vähän. Erityisesti säännöllistä viljelykiertoa noudatettaessa olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, onko ymppäys seuraavan kerran ko. kasvia viljeltäessä tarpeen. Asian tutkiminen vaatii pitkäaikaista seurantaa, jotta myöhemmin tehtävällä intensiivisellä tutkimuksella olisi tunnettu tausta. Vuohenherneen Rhizobium-populaation seurannassa selvitetään kokonaan uuden lajin kotiutumista ja käyttäytymistä maassa. Lajin ainutlaatuisen kapea isäntäspektri tekee siitä erinomaisen malliorganismin tarkoissa tutkimuksissa. Apilan ymppäyskoe ja seuranta tehdään pellolla, jossa ei aiemmin ole ymppäystä suoritettu. Lähtötilanteessa ja tulevina vuosina tehtävät ymppäyskokeet valaisevat ympätyn populaation selviytymistä ja kilpailukykyä.
Vastaava tutkija
Leinonen Petri Hankkeen kesto 1987 - 1997
Asiasanat
Rhizobium, puna-apila, säilyminen, typensidonta, vuohenherne, ymppäys, luomu
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|