|
Kymmenen kunnan alueella tutkittiin rikkakasvien esiintyminen kevätviljapelloilla ja avomaan vihannesviljelyksillä sekä kemiallisella torjunnalla nykytilanteessa saatu taloudellinen hyöty. Rikkakasvi- ja satonäytteet kerättiin otantamenetelmällä. Rikkakasvien lukumäärä ja paino olivat vähentyneet kolmannekseen 20 vuoden aikana. Nyt niitä kasvoi 173 kpl/m2 ja niiden paino oli 320 g/ha. Juolavehnä ja eräät yksivuotiset rikkakasvit olivat yleistyneet. Yleisimmät ja runsaimmat lajit olivat jauhosavikka, pillikkeet, pihatähtimö, pelto-orvokki ja juolavehnä. Eniten biomassaa tuottaneet rikkakasvilajit olivat jauhosavikka, pillikkeet, pihatähtimö, linnunkaali ja juolavehnä. Herbisidikäsittely vähensi rikkakasvimassaa keskimäärin 75 %. Herbisidiseoksilla saavutettiin parempi teho kuin pelkällä MCPA-käsittelyllä. Käsittely oli kannattavaa 60 %:lla viljelyksistä. Parhaan tuoton antoivat MCPA/mekoproppi ja MCPA/diklorproppi. Taloudellisen torjunnan kynnysarvot vaihtelivat huomattavasti laskentaperusteiden mukaan.
Vastaava tutkija
Erviö Leila-Riitta Hankkeen kesto 1982 - 1991
Asiasanat
avomaanvihannekset, biomassa, kemiallinen torjunta, kevätviljat, rikkakasvit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
| 
