Happamaan ammoniumasetaatti-EDTA:han uuttuvan maan kuparin kriittinen raja näytti olevan 2 mg/l maata. Maan Cu-pitoisuuden muutokset selittivät 25-45 % kauran satotulosten vaihtelusta. Pelkkä kalkitus lisäsi kauran kuparin saantia happamista maista (pH 4-5), pH 6:n yläpuolella kalkituksella oli negatiivinen vaikutus kuparin saantiin. Cu-lannoitus lisäsi kauran jyväsatoa merkitsevästi mailla, joiden EDTA-Cu pitoisuus oli alle 2 mg/l: suurimmat sadonlisäykset saatiin turvemailla. Keskimääräinen Cu-lannoituksella saatu jyväsadon lisäys oli koko aineistosta 19 %, olkisato väheni 2 %. Cu-lannoitus tuotti pienimmät jyväsadon lisäykset pH-alueella 5-5.5: toisin sanoen lannoitus oli tarpeeton. Kauran jyvien Cu-pitoisuus kohosi 68 % ja olkien 43 % Cu-lannoituksella. Yhden kasvukauden aikana koko sato otti 0.4 % lannoituksena annetusta kuparista. Lähes neutraalissa maassa Cu-kelaatti näytti olevan hieman tehokkaampi lannoite kuin Cu-sulfaatti. Aikaiset ja korkean luontaisen valkuaispitoisuuden omaavat kaura- ja ohralajikkeet olivat herkkiä kuparin puutteelle ja myös runsaalle kuparilannoitukselle.
Vastaava tutkija
Jokinen Raili Hankkeen kesto 1975 - 1988
Asiasanat
kaura, kivennäismaat, kupari, kuparilannoitteet, lannoitus, ohra, pitoisuus, ravinteiden otto, sato, turve
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|