Kuusivuotinen peltokasvien sadetusta selvittävä kenttäkoe perustettiin maanviljelyskemian ja -fysiikan osastolla vuonna 1980. Koekasveina olivat: monitahoinen ja kaksitahoinen ohra, kaura, kevätvehnä, kevätrypsi- ja rapsi sekä herne ja härkäpapu. Kasvukaudet olivat normaalia kosteampia, ja liika märkyys rajoitti sadonmuodostusta. Varsinkin öljykasvit ja herne olivat hyvin herkkiä liialle kosteudelle, ja sadot laskivat sadetusten vuoksi. Härkäpapu hyötyi märkienkin kesien sadetuksista, ja sen valkuaispitoisuus nousi sadon noustessa, kun muilla koekasveilla sekä sato että valkuaispitoisuus laskivat. Viljoista vehnä hyötyi parhaiten sateisten kesien sadetuksista. Maan käyttökelpoisen veden mittaustulosten mukaan viljat käyttivät alkukesällä enemmän vettä kuin öljy- tai peltokasvit.
Vastaava tutkija
Elonen Paavo Hankkeen kesto 1980 - 1989
Asiasanat
sadetus, valkuaispitoisuus, viljelykasvit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|