|
Munijakanojen isovanhempaispolven tuonti vapautui 1988. Kotimaisen kananjalostuksen turvaamiseksi tuontimäärää rajoitettiin niin, että kotimaiselle kana-ainekselle jäi noin puolet poikasmarkkinoista. Kotimaisen kananjalostustyöryhmän (MMM 1988:19) muistiossa ehdo- tettiin erikoisprojektia kotimaisen kananjalostuksen tehostamiseksi. Yhteistutkimusaloite tehtiin tammikuussa 1989. Yhteistyölaitokset olivat: EJA, Siipikarjaliitto ry, Valtion eläinlääketieteellinen laitos ja Munakunta. Projektin tavoitteet olivat nopeuttaa munijakana- aineksen tuottavuuden geneettistä edistymistä ja selvittää, kuinka eläinjalostuksen uusimpia menetelmiä voidaan soveltaa kotimaisten kananjalostusta harjoittavien yksiköiden jalostusohjelmiin. Tuonnin vapautuessa 1988 oli Mäkelän jalostuskanalan alkuperää olevilla hybrideillä noin 60-75% markkinoista. Kun Mäkelä ilmoitti jatkavansa kotimaisen kanan jalostusta ja kun sen markkinaosuus on suuri, katsottiin, että tämän aineksen tehokas pa- rantaminen edistää parhaiten kananmunantuottajien valtaosan tuotannon kannattavuutta. Suurin muutos oli BLUP-arvostelun laskeminen ja käyttäminen valinnan pohjana. Samaan aikaan on kehitetty uusia koelinjoja. Koelinjat ovat vastanneet valintaa erittäin hyvin ja todennäköisesti niistä saadaan lähivuosina selvästi entistä parempi, uusi kaupallinen hybridi. Valinnan kohteena on kilotuotos, rehuhyötysuhde, valkuaisen laatu (haugh) ja kuorenkestävyys (ominaispaino). Siipikarjaliitto ylläpitää Kanatalousasemaa Urjalassa ja Humppilassa. Tuloksista on nähtävissä, että suomalainen hybridi on kehittynyt toivottuun suuntaan kananmunanlaatu ominaisuuksissa lukuunottamatta veripilkkujen määrää. Mä16-hybridi on tällähetkellä täysin kilpailukelpoinen parhaan ulkomaisen hybridin kanssa. Viime vuosina tapahtunut Mäkelän hybridien kaupallisen osuuden raju väheneminen on tällä hetkellä vakava uhka kotimaisen kananjalostuksen jatkuvuudelle. Olisi erittän tärkeää, että kaikki Suomeen tuotavat hyb- ridit jatkossakin testattaisiin kanatalouskoeasemalla ennen tuontia, mikä on ollut tapa tähän asti. Eri- tyisesti jos tuontia helpotetaan. Tällöin säilyy kontrolli markkinoilla olevasta aineksesta niiden ter- veydestä ja tuotostasosta muihin verrattuna.
Vastaava tutkija
Mäki-Tanila Asko Hankkeen kesto 1989 - 1993
Asiasanat
arvostelu, kana
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
