Aesopus-maatalous oli osa tutkimushanketta, jossa analysoitiin ravinteiden (N, P) kiertoa eri ekologisissa ja sosioekonomisissa systeemeissä ja niiden välillä. Näitä systeemejä ovat maatalous, metsätalous, vesistöt, teollisuus/liikenne, kulutus ja jäte. Projektissa identifioitiin ja kvantifioitiin ravinnevirrat ja varastot eri osasysteemeissä ja niiden välillä, sekä tutkittiin ravinnevirtojen dynaamista tasapainoa. Kvantifioinnin perusteella tutkittiin ravinteiden lähteitä ja nieluja, mahdollisia trendejä, ravinnesuhteita ja epätasapainoja. Edelleen selvitettiin luonnon omien prosessien ja ihmisen merkitys eri ravinnevirtojen suuruudessa. Markkinoiden, kulutustottumusten ja politiikan ohjauskeinojen vaikutus ravinnevirtoihin selvitettiin. Ajallisesti laskelmia tehtiin 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä noin 10-20 vuotta tulevaisuuteen. Maantieteellisesti tutkimuskohteena oli koko Suomi sekä Suomi alueisiin jaettuna. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään eri osasysteemien merkitystä ravinteiden kierrossa, jolloin ympäristöä suojelevia toimenpiteitä pystytään kohdentamaan tarkemmin ravinnekierron ongelmakohtiin erilaisten ohjauskeinojen avulla. Maataloussysteemi koostuu kolmesta toisistaan riippuvasta ravinnevirtoja ja ravinnevarastoja sisältävästä osasta: kotieläin- ja kasvintuotannosta sekä maatalousmaasta. Panoksia systeemiin tulee rehujen tuonnin, biologisen typensidonnan, laskeuman, väkilannoitteiden ja jätteiden muodossa. Vastaavasti systeemistä poistuu ravinteita viennin, ruuankulutuksen sekä ilmaan ja vesiin tapahtuvien päästöjen ja huuhtoutumisen kautta. Systeemissä kiertävien, sinne tulevien ja sieltä lähtevien ravinteiden (N ja P) virrat laskettiin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ravinnevirtojen lisäksi selvitettiin ravinteiden varastot maassa, kasveissa ja eläimissä. Maatalous-osahanke käytti hyväkseen muista osahankkeista tulevaa tietoa ja vastaavasti tuotti sitä toisille. Maa- ja kasvisysteemissä laskelmien pohjana olivat erilaiset tilastotiedot maataloudessa käytettyjen lannoitteiden määristä, viljeltävien kasvien pinta-aloista ja sadoista. Tilastotietojen ja kirjallisuuden avulla arvioitiin maasta vapautuvien ravinteiden määrä sekä typen osalta biologinen typensidonta ja denitrifikaatio. Tulevaisuuteen ulottuvissa laskelmissa käytettiin hyväksi erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Kotieläinsysteemissä laskennan perusteena käytettiin tilastotietoa eläinten määristä, maidon, lihan ja kananmunien tuotantomääristä, sekä eläinten tuotantoon kulutettujen rehujen määristä. Tilastotietoja täydennettiin kirjallisuuden perusteella.
Vastaava tutkija
Huhtanen Pekka Hankkeen kesto 2001 - 2004
Asiasanat
typpi, fosfori, ravinteiden kierto, ravinnevarastot, kasvinviljely, maa, kotieläintuotanto, rehu
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|