|
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten maanpäälliset herbivorit vaikuttavat maanalaisiin ravintoverkkoihin ja verkkojen biologiseen aktiivisuuteen. Toisaalta tutkimuksessa selvitetään peltomaan ravinnedynamiikkaa laitumella. Tutkimus suoritetaan lypsylehmälaitumella ja se on suunniteltu kestämään kolme vuotta. Laiduntaminen valitaan siksi, että laitumissa herbivoripaine on erityisen suuri ja maanalaisia vaikutuksia varmasti syntyy. Laiduntamisen kaksi keskeisintä vaikutusmekanismia ovat defoliaatio (ts. lehti-pinta-alan ja biomassan poistaminen) sekä ulosteiden (lanta, virtsa) leviäminen. Näiden kahden mekanismin vaikutukset halutaan erottaa, jolloin defoliaation ja ulosteiden levitys joudutaan simuloimaan. Koska todellisuudessa laiduntaminen aiheuttaa myös muita muutoksia (mm. tallaus, maan pintakerroksen tiivistyminen) ja vaikutukset ovat paikallisesti ja ajallisesti spatiaalisia, verrataan simuloituja koejäseniä myös aitoon laiduntamiseen. Käsittelyt: 1. ei defoliaatiota, ei ulosteita (= kontrolli) 2. defoliaatio, ei ulosteita 3. ei defoliaatiota, ulosteet 4. defoliaatio ja ulosteet 5. verranteena aito laiduntaminen Koevuosia kolme. Havainnot: Kokeessa seurataan mm. kasvibiomassaa (> 6 cm: laiduntamisen kannalta oleellinen ja 0-6 cm: oleellinen ravintoverkkojen kannalta), kasvibiomassan rehuarvoa ja ravinnepitoisuutta, juuriston biomassaa sekä mikrobi- ja maaperäeläinten määrää sekä maan ravinnepitoisuuksien muutoksia. MTT hoitaa kokeen perustamisen ja käsittelyt. Jyväskylän yliopisto hoitaa maaperänäytteen oton ja analysoinnit. Tuloksista valmistuu yhteisjulkaisu.
Vastaava tutkija
Virkajärvi Perttu Hankkeen kesto 2000 - 2002
Asiasanat
defoliaatio, herbivorit, laiduntaminen, maaperän ravinneverkot, mikrobibiomassa, nautaeläimet
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
