1. Tausta Pellavatuotannon kehittämisessä, jota viime vuosina on vilkkaasti tehty eri projekteissa, pääpaino on ollut pellavan jatkojalostuksessa. Hankkeista alkaa nyt versoa yritystoimintaa. Pohjanmaan rannikolla on investoitu useampaan ekologista tekstiilikuitua tuottavaan jalostuslaitokseen. Peräseinäjoella on aloittamassa Linsul Oy:n pellavaeristetehdas, joka pystyy käyttämään jopa 800 ha kuitupellavasadon. Samanlaisia tehtaita on käynnistymässä kaksi muutakin muualle maahan. Tekstiilikuidun ja teknisen kuidun lisäksi kolmas lupaava pellavakuidun käyttökohde ovat komposiittirakenteet. Tältä osin ei ole vielä edetty tuotantoon, mutta tutkittavia sovellutuksia pidetään yleisesti lupaavina. Kuitupellavan viljelyala on viime vuosina ollut noin 800 - 1000 ha, josta noin puolet on ollut Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla vuonna 1999 päättyvässä hankkeessa "Pellavan viljelyn kehittäminen" on selvitetty eri kuitupellavalajikkeiden menestymistä Pohjanmaan oloissa, eri nyhtö- ja liotusaikojen vaikutusta kuitusatoon sekä pellavan kemiallisen rikkatorjunnan mahdollisuuksia yhteistyössä pohjalaisten pellavaprojektien (erityisesti Pellavaa Pohjanmaan pelloille-projekti). Agropoliksen kanssa yhteistyössä on selvitetty ekologisen kuitutuotannon rikkakasvi- ja tuholaiskysymyksiä. VTT:n kemiantekniikan osastolle on tuotettu eri tavoin käsiteltyjä pellavakuituja käytettäväksi komposittimateriaalien valmistukseen. Hankkeessa on pystytty selvittämään suuntaa antavasti pellavan joitakin viljelyteknisiä kysymyksiä. Sen myötä on Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalle saatu kuitupellavatutkimuksiin tarvittava perusosaaminen ja -kalusto. Jatkojalostuksen käynnistyessä alkavat kuidun laatuvaatimukset eri käyttökohteisiin selkiintyä. Halutun laadun tuottamiseksi viljelyn lisääntyessä tarvitaan tietoa pellavan viljelytekniikasta. Kuitupellavan lajikkeiden vertailu virallisen lajiketestauksen kautta on jäänyt vähäiseksi. Keski-eurooppalaisten lajikkeiden edustajat eivät ole kiinnostuneita saamaan lajikkeitaan Kasvilajikelautakunnan lajikeluetteloon. Vaikka viljely perustuukin tuontisiemenen käyttöön, tarvitaan luonnollisesti tietoa pellavalajikkeiden viljelyominaisuuksista Suomen oloissa. 2. Tavoite Tutkimus tuottaa perustietoa kuitupellavan viljelytekniikasta Pohjanmaan oloissa. Selvitystä vaativia asioita ovat ainakin: -lajikkeiden ominaisuudet ja menestyminen oloissamme -lajikkeiden sopivuus eri käyttökohteisiin (tekstiili, tekninen käyttö) -eri lajikkeiden sadonmuodostuksen rytmi, eri nyhtöajat -sopiva liotuskäsittely eri käyttötarkoituksiin -kemiallisen rikkakasvitorjunnan vaikutukset kuidun laatuun, sopivat rikkatorjuntavalmisteet ja -annokset -komposiittikuidun tuotantokeinot (pakkotuleennutus, pystyliotus) -kylvöajan vaikutus kuitupellavakasvuston rakenteeseen ja sadon muodostumisrytmiin 3. Tutkimuksen suoritus Etelä-Pohjanmaan tutkimusaseman kenttäkokeille pyritään hankkimaan tietoa em. selvitystä vaativista asioista. Toteutuksen laajuus riippuu hankkeelle saatavasta rahoituksesta. Minimitasossaan jatketaan loppuun Agropoliksen kanssa yhteistyössä aloitetut ekokuidun tuotannon selvitykset ja (tutkimusaseman omin varoin) toteutetaan mielenkiintoisimpien kuitupellavalajikkeiden ominaisuuksien vertailu. 4. Vaikuttavuus ja mittarit Tutkimuksen tuottama tieto palvelee pellavan viljelyä tutkimusaseman lähimmissä maakunnissa Mittari: kuitupellavan viljely lisääntyy Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella
Vastaava tutkija
Kangas Arjo Hankkeen kesto 2000 - 2005
Asiasanat
pellava, kuitu, kuitukasvit, rikkakasvit, kasvinsuojelu, lajikkeet, lajikekokeet
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|