|
Suomalaisessa kasvinviljelyssä etsitään erikoistumisvaihtoehtoja, jotka pohjautuvat omiin vahvuuksiimme. Kasvuoloissamme tyypilliset piirteet kuten viileys, ravinteiden niukkuus, nopean kasvurytmi tai pitkä päivä on mielletty pelkästään negatiivisiksi tekijöiksi tai niitä ei ole pystytty hyödyntämään. Myös pohjoisuus on tähän asti koettu pääasiassa negatiivisena tekijänä. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että esimerkiksi sekundääriaineiden muodostuminen saattaa olla erilainen tai kiihtynyt oloissa, jolloin biomassan muodostuminen on estynyt tai hidastunut. Kasvien sekundääriaineet kiinnostavat tällä hetkellä sen takia, että monien aineiden arvellaan estävän tiettyjen kansansairauksin syntymistä. Tutkimus kuului MTT:ssä "Kasviperäiset biomolekyylit elintarviketuotannossa"-hankkeeseen. Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli saada vastaus siihen, miten eräät abioottiset ja bioottiset kasvutekijät vaikuttavat kasvien sekundääriaineiden muodostumiseen. Tutkittavina aineina olivat fenoliset yhdisteet(lignaanit, fenoliset hapot, flavonoidit), glukosinolaatit ja terpeenit ja tutkimuskasveina pellava, tattari, sinappi, keräkaali, tilli ja kumina. Abioottisista tekijöistä selvitimme pitkän päivän, lämpötilan, maantieteellisen sijainnin, UV-valon ja typpilannoituksen vaikutusta sekundääriaineiden muodostumiseen. Tutkimukset antoivat samalla kuvan lajikkeen sisäisestä vaihtelusta. Lajikkeen välisiä vaihteluita selvitimme tattarin, pellavan, keräkaalin, tillin ja kuminan lajikekokeiden avulla. Tarkoituksena oli selvittää, onko pohjoisissa olosuhteissa mahdollisuus tuottaa kasviksia, joissa on biomolekyyleistä johtuvaa lisäarvoa. Tutkimustuloksia käytetään viljelyohjeistuksen luomisen, jonka tarkoituksena on turvata primääriaineiden lisäksi myös tärkeiden sekundääriaineiden muodostuminen kasveissa. Lopullisena tavoitteena on selvittää onko erikoistuminen terveysvaikutteisten kasvisten tuottamiseen mahdollista. Menetelmät: Abioottisten kasvuolojen merkitystä biomolekyylien muodostumiseen tutkittiin pääasiassa asiakokeiden avulla. Lajikekokeet tehtiin kenttäkokeina. Tutkimukset tehtiin pääasiassa MTT:n Kasvinviljelyssä. Poikkeuksena olivat keräkaalien lajikekokeet, jotka suoritettiin MTT:n Puutarhatuotannossa (Piikkiö) ja maantieteellisyyskokeen toinen osa MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla (Ruukki).
Vastaava tutkija
Keskitalo Marjo Hankkeen kesto 1998 - 2002
Asiasanat
terveysvaikutteinen, kaalikasvit, pellava, tattari, tilli, kumina, lajike, valo, lämpötila, pitkä päivä, typpi, biosynteesi, sekundääriaineet, fenoliset hapot, flavonoidit, glukosinolaatit, lignaanit, terpeenit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
