Nurmirehujen korjuuajan merkitystä rehusadon määrään ja käyttöarvoon on tutkittu pitkään ja se on todettu keskeiseksi rehun- ja maidontuotantoon vaikuttavaksi tekijäksi. Käyttökelpoisten korjuuaikasuositusten tekeminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Tutkimuksissa sadon kehityksen mallintamisesta ympäristötekijät huomioonottaen saatiin hyviä tuloksia. Biologinen yhteys nurmen kasvuolojen ja sulavuuden sekä kuiva-ainesadon välillä näyttää vahvalta, joten mallin hyödyntäminen viljelijöille suuntautuvan nurmen korjuun aloittamispäätöstä tukevan palvelun perustana osoittautui toimivaksi ratkaisuksi (ks. osahanke "Nurmen kasvumallista toimivaksi tuotteeksi", no 132-04). Nurmen kasvumalliin perustuva nurmiheinien ja puna-apilan D-arvo esitetään alkukesällä Internetissä osoitteessa www.agronet.fi/artturi. D-arvo perustuu kasvukauden alusta kertyvään lämpösummaan ja kasvupaikan maantieteelliseen sijaintiin. Palvelulla on lukuisia jatkokehitysmahdollisuuksia. Paikallisten olosuhdetekijöiden kuten maalajin ja pienilmaston huomioiminen tarkentaisi D-arvoennusteiden tarkkuutta yksittäisillä tiloilla. Karjatilan rehuhuollon näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää pystyä paremmin ymmärtämään myös kuiva-ainesadon ja nurmen jälkikasvun kehitystä. Aineiston keruu hankkeen loppupuolella painottui erityisesti jälkikasvun kehitykseen ja jälkikasvurehujen maidontuotantovaikutuksen määrittämiseen. Lisäksi panostettiin nurmirehujen sulavuusmääritysten analytiikan kehittämiseen. Tutkimushankkeessa jatkettiin aineiston keruuta nurmen kehityksestä ja mallintamista siten, että Artturi-internetkokonaisuuteen voitiin liittää uusia palveluita.
Vastaava tutkija
Rinne Marketta Hankkeen kesto 2000 - 2004
Asiasanat
nurmi, kasvumalli, rehu, sulavuus, jälkikasvu
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|