Nurmirehujen korjuuajan merkitystä rehusadon määrään ja käyttöarvoon on tutkittu pitkään ja se on todettu keskeiseksi rehun- ja maidontuotantoon vaikuttavaksi tekijäksi. Käyttökelpoisten korjuuaikasuositusten tekeminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. D-arvon päivittäisen laskun vaihteluväli on ollut 0.1-1%-yksikköä pääasiassa sääolojen vaihtelusta riippuen ja kasvuston D-arvon arvioiminen on hankalaa. Optimaalisen korjuuajan valinta on Valion analysoimien tilasäilörehujen valossa osoittautunut vaikeaksi, sillä vaihtelu on ollut suurta. Vuonna 1998 ensimmäisen nurmisadon näytteiden D-arvo oli keskimäärin 66.9 % (vaihtelu 2.6). Näytteistä 17 % oli siis sulavuudeltaan alle 64.2 % eli näillä tiloilla maidontuotanto kärsi jo huomattavasti rehun huonon laadun takia. Viimeaikaisissa tutkimuksissa sadon kehityksen mallintamisesta ympäristötekijät huomioonottaen on saatu hyviä tuloksia ja biologinen yhteys nurmen kasvuolojen ja sulavuuden sekä kuiva-ainesadon välillä näyttää vahvalta. Nurmen kasvumallin tuotteistamisessa pyrittiin tutkimustiedon tehokkaaseen siirtoon maatiloille korjuun aloittamisajankohdan valinnan tueksi. Tarkoituksena oli siis kehittää luotettava nurmirehujen korjuuaikapalvelu. Rinnakkain tuotteistamisen kanssa jatketaan mallin biologisten perusteiden selvittämistä osahankkeessa 132-05 "Nurmisadon laatu ja määrä tasapainoon kasvumallien avulla". Kertyvän tiedon perusteella tuotteen taustalla olevia malleja päivitetään jatkuvasti. Artturi nurmen korjuuaikatiedotus on toiminut Internetissä (www.agronet.fi/artturi) kesästä 2000 asti. Palvelu aloitti esittämällä nurmiheinien D-arvon ensimmäisessä sadossa valtakunnallisena värikarttana ja kuntakohtaisena lukuarvona. Palvelua on vuosittain laajennettu ja tarkennettu. V. 2001 mukaan otettiin nurmiheinien lisäksi puna-apilan kehitys, joka on noin puolet nurmiheiniä hitaampaa. V. 2003 aloitimme Ilmatieteen laitoksen sääennusteen hyödyntämisen 5 vrk:n D-arvoennusteiden antamisessa. Samoin kesällä 2003 kokeiltiin D-arvotietojen välittämistä tekstiviestein viljelijöiden ja neuvojien matkapuhelimiin. Tässä hankkeessa kehitetty nurmen korjuuaikapalvelu antaa maatilayrityksille aikaisempaa paremmat edellytykset tuottaa tilan ruokintastrategiaan sopivaa rehua. Maidontuotannon kannattavuus paranee lisääntyneen maidontuotannon ja/tai pienempien ostorehukustannusten muodossa.
Vastaava tutkija
Rinne Marketta Hankkeen kesto 2000 - 2003
Asiasanat
nurmi, mallit, rehu, sulavuus, D-arvo, puna-apila, ennustepalvelut
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|