|
Kasvien typenkäytön tehokkuuden parantaminen on ajankohtainen haaste pyrittäessä yhdistämään tuotantojärjestelmien ja -teknologioiden tehokkuutta ja turvallisuutta ympäristön ekologisen kestävyyden parantamiseksi. Kiteytettynä tänä päivänä kasvintuotannolle asetetaan seuraavat haasteet: 1) parantaa panosten käytön hyötysuhdetta ja tuotannon tehokkuutta, 2) tuottaa uusia teknologiainnovaatioita nojautumalla monitieteelliseen lähestymistapaan ja lisätä modernin bioteknologian sovellusmahdollisuuksia maataloudessa sekä 3) edistää uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä luonnon ja tuotantoympäristön hoitoa. Tässä hanke-ehdotuksessa vastataan näihin esitettyihin haasteisiin. Parantamalla kasvin kykyä ottaa lannoitteena annettava typpi kasvinjalostuksen keinoin ja tuottamalla lannoitusteknologiaan, kasviravinteisiin ja kasvustomonitorointiin liittyviä innovaatioita voidaan huuhtoutumiselle alttiina olevan typen määrää maaperässä vähentää ja toisaalta lisätä viljelijän tuotantopanoksena käyttämän lannoitteen hyötysuhdetta. Näistä syistä johtuen tämä hanke-ehdotus tukee vahvasti niin EU:n, Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan kuin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksenkin (MTT) lähivuosien tutkimustavoitteita ja -linjauksia. Hanke tuottaa tuloksenaan perustietoa viljojen typpidynamiikasta Suomen kasvuoloissa sekä perinnöllisistä, osittain kasvuston rakenteeseen liittyvistä eroista viljojen kyvyssä ottaa, käyttää ja jakaa typpeä eri kasvuvaiheissa. Tehostamalla kasvien typenottoa ja -käyttöä vähennämme huuhtoutumiselle alttiin, kasveilta hyödyntämättä jäävän typen määrää maaperässä. Perinnöllisesti tehokkaammin typpeä hyödyntävä lajike parantaa eittämättä myös viljelyn kannattavuutta. Lisäksi edistysaskeleet lannoitusstrategioiden edelleen kehittämiseksi tulevat nojaamaan yksityiskohtaiseen perustietämykseen kasvien typpitaloudesta. Hankkeessa keskitytään kevätviljoihin, koska yli 50% Suomen viljelyalasta on viljoilla. Vilja-alan ollessa reilusti yli miljoona hehtaaria, voimme arvioida, että viljojen typenkäytössä tehtävät edistysaskeleet todennäköisimmin johtavat merkittäviin ympäristö- ja talousvaikutuksiin. Aihe on myös kansainvälisesti ajankohtainen ja ensimmäiset viljoilla saadut tulokset ovat olleet rohkaisevia. On kuitenkin huomattava, että Suomen poikkeuksellisten kasvuolojen lisäksi meillä käytettävät kevätviljalajikkeet poikkeavat pidemmän kasvukauden oloihin sopeutuneista, ulkomaisista lajikkeista. Eräs merkittävä ero on kasvuston versoutumisessa: kun lyhyemmän päivän oloissa yhteen kasviyksilöön kehittyy useita tähkiä, muodostuu niitä Suomen pitkässä päivässä vain yksi, toisinaan suotuisissa kasvuoloissa kaksi. Satoa tuottamattomillakin versoilla on kuitenkin tärkeä rooli viljakasvin typpidynamiikassa. Ne toimivat tehokkaan typenoton aikaan niin typen kuin hiilen välivarastoina. Versojen varastoima typpimäärä ilmaiseekin onko kasvustoja ylilannoitettu. Jotta voimavarat jalostettaessa uusia lajikkeita ja kehitettäessä viljelymenetelmiä onnistutaan kohdentamaan oikein, on tärkeää, meillä tehtävä kehitystyö nojaa todelliseen tietämykseen viljojen typpidynamiikasta kasvuoloissamme. Hankkeen tavoitteena on: 1) Tuottaa uutta tietoa kevätviljojen kasvukauden aikaisesta typpidynamiikasta, erityisesti versojen roolista kasvin typpitaloudessa ja 2) kehittää menetelmiä tuotantopanoksena annetun typen hyötysuhteen parantamiseksi lisäämällä kasvien perinnöllistä kykyä ottaa, jakaa ja käyttää typpeä sekä kehittämällä lannoitusstrategioita (lannoitusteknologiaan, kasviravinteisiin ja kasvustomonitorointiin liittyvät innovaatiot)
Vastaava tutkija
Peltonen-Sainio Pirjo Hankkeen kesto 2001 - 2005
Asiasanat
ohra, kaura, kevätvehnä, Hordeum vulgare, Avena sativa, Triticum aestivum, kevätvilja, typpi, otto, jakaantuminen, jalostus, markkerit, panoshyöty, sadonmuodostus, kasvu, kehitys, fysiologia
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
