Markkereita käyttämällä valinta voidaan kohdistaa suoraan ominaisuuden perinnölliseen osaan ilman häiritseviä ympäristövaikutuksia. Toisaalta markkeriavusteinen valinta nopeuttaa jalostusta siksi, että se voidaan tehdä ominaisuuden ilmenemisestä (sukupuolesta, kehitysvaiheesta ym.) riippumatta - esimerkiksi sonneja voidaan valita maidontuotanto-ominaisuuksien suhteen jo alkiona, kun normaalisti pitäisi odottaa niiden tyttärien tuotostietoja. On arvioitu, että yhdistettynä alkionsiirto-ohjelmaan (alkiot valitaan markkerigenotyypin perusteella) markkeriavusteinen valinta olisi sukupolvessa jopa 40 % tehokkaampaa kuin perinteinen valinta. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla alkioiden geneettinen valinta on tulevaisuudessa mahdollista. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla pienen alkionäytteen DNA on monistettavissa ennen varsinaista markkeridiagnostiikkaa. Menetelmää on käytetty onnistuneesti naudan alkion sukupuolen ja kolmen maidontuotantoon kytkeytyneen geenilokuksen genotyyppien määrityksessä alkiosta otetusta leikebiopsiasta. Ensimmäiset (20 kpl) tällä menetelmällä ennen alkionsiirtoa alkioina tyypitetyt lehmävasikat syntyivät ASMO-karjassa vuosina 2003 - 2004. Menetelmää on edelleen testattu alkionsiirtoja tekevillä tiloilla vuonna 2005 Kuopion yliopiston johtamassa Haka-hankkeessa.
Vastaava tutkija
Vilkki Johanna Hankkeen kesto 1998 - 2005
Asiasanat
nauta, geenikartta, QTL, valintaohjelma, ydinkarja, MAS
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|