Keskeinen tavoite oli selvittää maatalouskoneiden käytössä sattuneiden letkurikkotapaturmien määrä ja luonne, ja arvioida letkurikkoventtiilien puuttumisen tai olemassaolon merkitys tapaturmien syntyyn. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) ja työsuojeluhallinnon tapaturmarekistereistä sekä konevalmistajilta saatiin tietoon kuusi tapaturmaa, joissa voidaan pitää todennäköisenä, että jos koneessa olisi ollut letkurikkoventtiilit, ne olisivat estäneet henkilön jäämisen puristuksiin. Aiheuttajina olivat takakuormain 2 kertaa, leikkuupuimurin leikkuupöytä 2 kertaa, äes kerran ja kylvökone kerran. Toisaalta näistä tapaturmista olisi myös vältytty noudattamalla oikeata työskentelytapaa. Nämä tapaturmat sattuivat korjaustyössä tai vian tarkastuksessa, ja ne johtuivat kaikki siitä, että kone tai koneen osa jätettiin hydrauliikan varaan yläasentoon toimenpiteen ajaksi. Koneosat on ensin laskettava tai tuettava turvallisesti ennen korjausta. Rekistereiden ulkopuolelta löydettiin yksi tapaturma, jossa etukuormainta oli käytetty henkilönostoon. Letkurikkoventtiilit olisivat estäneet tapaturman, mutta toisaalta tapaturmasta olisi myös vältytty jos etukuormainta ei olisi käytetty väärällä tavalla henkilönostimena. USA:ssa sattunut vasikan kuoliaaksi puristuminen etukuormaimen alle ruokintatyössä olisi estynyt, jos kuormaimessa olisi ollut letkurikkoventtiilit ja ne olisivat olleet toiminnassa. Lisäksi löydettiin kahdeksan tapaturmaa, joissa tapaturmaselostuksen puutteellisuuden takia ei voi päätellä varmuudella, johtuiko tapaturma letkurikosta: aiheuttajina olivat takakuormain kerran ja kippiperäkärry 7 kertaa. Oma ryhmänsä on ne letku- tai putkirikkotapaturmat, joissa vamma ei ole syntynyt putoavan koneosan takia (puristuminen), vaan purkautuneen paineellisen öljyn takia (iho- ja silmävammat, letkun isku). Iho- ja silmävammatapauksia löytyi 16 kappaletta. Viidessä niistä letkurikkoventtiili ei olisi vaikuttanut tapaturmaan. Lopuissakaan letkurikkoventtiili ei olisi voinut kokonaan estää tapaturmaa, korkeintaan lieventää sitä. Lieventävä vaikutus on sekin pitkälti oletuksen varassa, koska se edellyttää mm. sitä, että vuoto olisi ollut riittävän iso letkurikkoventtiilin sulkeutumiseen, ja sitä että öljyvuotoa ei pidetä yllä hallintalaitteesta. Letkurikkoventtiilien hyöty tämän tyyppisissä tapaturmissa on siis epävarma. Valmistaja- ja maahantuojakyselyn avulla selvitettiin missä määrin letkurikkoventtiileitä käytetään etukuormaimissa, suursäkkinostimissa, kourakuormaimissa, kippivaunuissa, perunan- ja juurikkaannostokoneissa sekä kivenkeruukoneissa. Useimmissa näiden konetyyppien merkeistä ei käytetä letkurikkoventtiileitä. Monet kyseisistä yrityksistä raportoivat huonoja kokemuksia letkurikkoventtiileistä, kuten koneosan yläasentoon jääminen muulloinkin kuin letkurikon sattuessa. Pieni osa yrityksistä käyttää letkurikkoventtiileitä ja on niihin pääosin tyytyväisiä. Yritysten käsitykset letkurikkoventtiileistä eriävät siis paljon toisistaan.
Vastaava tutkija
Hankkeen kesto 2007 - 2007
Asiasanat
maatalouskoneet, hydrauliikka, letkurikkoventtiilit, tapaturmat, koneturvallisuus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|