|
Kalkituksella pyritään kohottamaan maan pH-lukua, mutta sillä on lisäksi myös useita merkittäviä välillisiä vaikutuksia. Kalkitus lisää ravinteiden pidättymistä peltomaahan, mikä puolestaan lisää viljelykasvien ravinteiden saantia. Kalkitus parantaa välillisesti myös maan rakennetta, mikä puolestaan parantaa maassa kaasujen vaihtoa, vesitaloutta ja helpottaa kasvien juurten kasvua. Kalkitusaineet sisältävät kasvinravinteita ja voivat toimia kalkituksen ohella samalla myös kalsium- ja magnesiumlannoitteena. Kalkitus tehostaa näin suoraan ja välillisesti muiden tuotantopanosten hyväksikäyttöä, eli alentaa sadon tuotantokustannusta. Pääosassa maassamme tehdyistä kalkituskokeista koekasvina on ollut viljakasvi. Nurmen kalkituskokeita on sitä vastoin tehty varsin vähän. Se johtuu ainakin osittain siitä, että nurmiheinäkasvit eivät ole erityisen vaateliaita viljelymaan pH:n suhteen. Nurmen suuri sato ja voimakas typpilannoitus happamoittavat kuitenkin maata niin, että säilörehunurmen vuotuinen kalkitustarve on 600 - 700 kg ha -1. Siksi MTT:n Ruukin toimipisteeseen perustettiin vuonna 2005 nurmen kalkituskoe, jossa selvitettiin kolmen eri kalkitusaineen ja niiden käyttömäärän vaikutus säilönurmen sadon määrään ja koostumukseen sekä maaperän ravinnetilaan nurmen perustamisvuonna ja kolmena nurmen satovuonna. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä MTT:n ja Suomen kalkitusyhdistyksen jäsenyritysten, Oy Nordkalk Ab:n, Yara:n ja Oy SMA Mineral:in kanssa vuosina 2005-2009.
Vastaava tutkija
Joki-Tokola Erkki Hankkeen kesto 2005 - 2009
Asiasanat
nurmisäilörehu, kalkitus, pH
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
