Päätutkimuksen alla jatkuu kaksi eri osatutkimusta. Toinen osatutkimus koskee timoteilajikkeiden fysiologista sopeutumista ja toinen hyvälaatuisen palkokasvirehun tuotantomenetelmiä ja siemenseosten mallinnusta. Nurmikasvien tuotannossa etenkin Pohjois-Suomessa nurmikasvien talvehtimisen aikaiset talvituhot ovat keskeisiä nurmien satotasoa alentavia tekijöitä. Timotei on tärkein Suomessa viljeltävistä nurmikasveista. Tutkimuksissa on keskitytty ensimmäisessä vaiheessa timotein karaistumisominaisuuksien arviointiin selvittämällä tekijöitä, joiden perusteella kasvien karaistumista voidaan arvioida. Karaistumiseroja on haettu käyttämällä erilaisiin olosuhteisiin adaptoituneita timoteilajikkeita. Tutkimuksesta tehtävään julkaisuun liitetään myös tulokaia päättyvästä timoteitutkimuksesta, jossa keskityttiin timotein karaistumis- ja talvehtimisominaisuuksiin kontrolloiduissa olosuhteissa tehtdyillä kokeilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko mahdollista paikallistaa kasviaineistosta joitakin majorgeenejä, joilla olisi selvä vaikutus johonkin haluttuun talvehtimisominaisuuteen. Kolmannessa osatutkimuksesssa (1004903 Palkokasvisäilörehuun perustuva kotieläintuotanto) verrataan eri monivuotisten palkokasvien menestymistä ja soveltuvuutta säilörehuksi EU:n pohjoisilla alueilla. Tutkimuksessa olevat palkokasvit ovat puna-apila, valkoapila, sinimailanen, vuohenherne ja keltamaite. Kustakin palkokasvista on kaksi lajiketta, yhteinen lajike kaikissa maissa ja alueella parhaiten menestyvä lajike.
Vastaava tutkija
Hannukkala Antti Hankkeen kesto 1997 - 2008
Asiasanat
talvehtiminen, nurmikasvit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|