|
Tutkimus kuului osana RAMAS-projektiin (www.gtk.fi/projects/ramas), jota rahoittivat EU:n LIFE ENVIRONMENT -tutkimusohjelma ja hankkeeseen osallistuneet yhteistyökumppanit: Geologian tutkimuskeskus (GTK), projektin koordinaattori, sekä Teknillinen korkeakoulu (TKK), Pirkanmaan ympäristökeskus (PIR), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Esko Rossi Oy, Kemira Kemwater (Kemira) ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Projektin tavoitteena oli tuottaa menettelytapa arseeniriskinarviointiin ja -hallintaan Pirkanmaalle. MTT:n tutkimuksen tavoitteena oli selvittää arseenin ja eräiden muiden alkuaineiden pitoisuuksia peltomaissa sekä sadoissa sellaisilla Pirkanmaan alueilla, joista on todettu luontaisesti kohonneita arseenipitoisuuksia. Tutkittaviksi valittiin elintarviketuotannon kansainvälisesti tärkeimpiä kasvisatoja: vehnä (Triticum aestivum L.), peruna (Solanum tuberosum L.) ja timotei (Phleum pratense L.). MTT suoritti maa- ja satonäytteiden keruun pelloilta vuonna 2005 ja näytteiden analysoinnin vuosina 2005 ja 2006. Näytteitä kerättiin 15 pisteestä 13 pirkanmaalaiselta tilalta. Näytepisteistä otettiin myös satonäytteet, viisi kutakin kasvilajia. Näytteistä analysoitiin arseenin lisäksi 13 muuta alkuainetta (P, S, Al, Fe, Cd, Cu, Cr, Mn, Ni, Pb, V, Zn and Se). Alkuaineiden pitoisuudet maasta määritettiin kuningasvesiuutosta, aqua regia (ISO 11466), ja AAAc-EDTA -uutosta. Kasvinäytteiden pitoisuudet määritettiin typpihappohajotuksesta (SFS 3044). Arseenin ja muiden alkuaineiden pitoisuudet tutkituissa viljelymaissa ja -kasveissa olivat tutkituilla pirkanmaalaisilla tiloilla samaa alhaista tasoa kuin muualla Suomessa. Arseenipitoisuudet olivat vain hieman suurempia muokkauskerroksessa kuin jankossa. Viljelymaiden arseenista noin 1 % oli liukoisessa muodossa. Verrattuna muihin tutkittuihin alkuaineisiin arseenin siirtyminen maasta kasveihin oli hyvin vähäistä. Maakerrosten arseenipitoisuuksien perusteella peltomaan arseeni näyttää olevan pääasiassa geologista alkuperää. Pintamaakerroksiin on lisäksi tullut arseenia ihmisen toiminnoista, kuten laskeumista ja lannoitevalmisteista. Myös maatalouden arseenilähteet ja materiaalivirrat selvitettiin. Arseenin massataseet peltomaissa esitettiin sekä kansallisella tasolla että maatilatasolla. Arseenin kerääntyminen maaperään oli vähäistä. MTT:n muiden tutkimusten perusteella Suomesta löytyy kuitenkin muutamia peltoja, joissa on kohonneita arseenipitoisuuksia (>10 mg/kg). Tästä syystä laadittiin suosituksia viljelytoimenpiteistä ja tavoista vähentää ihmisten arseenialtistusta. Tämän tutkimuksen ja käytetyn laajahkon taustamateriaalin perusteella viljelijäperheen jäsenet, tuotanto- ja kotieläimet Pirkanmaan alueella eivät altistu arseenille kotovaraisten elintarvikkeiden ja rehujen sekä ilmasta pölynä tulevien maahiukkasten kautta tai syömällä maata sen enempää kuin muuallakaan Suomessa.
Vastaava tutkija
Mäkelä-Kurtto Ritva Hankkeen kesto 2004 - 2007
Asiasanat
hivenalkuaine, viljelymaa, muokkauskerros, jankko, massatase, viljelykasvi, vehnä , Triticum aestivum L., peruna , Solanum tuberosum L., timotei , Phleum pratense L., Suomi, arseeni, Pirkanmaa, lannoitevalmiste, rehut, laskeuma
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
