|
OSA 1. Tuotantosuunnan vaikutusta peltomaan raskasmetallipitoisuuksiin, -kuormituksiin ja -taseisiin tutkittiin vuosina 2004-2007 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarojen kestävän käytön tutkimusohjelman tukemassa yhteistutkimushankkeessa, jota johti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), ja johon lisäksi osallistuivat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Viljavuuspalvelu Oy ja Suomen Rehu. Tutkimus kohdistui kadmiumiin, lyijyyn, elohopeaan, kromiin, kupariin, sinkkiin, nikkeliin, vanadiiniin, arseeniin ja seleeniin, jotka analysoitiin viideltä kasvin- ja viideltä maidontuotantotilalta vuonna 2004 kerätyistä näytteistä: lannoitteista, rehuista, lannasta, kasveista, maidosta, lihasta sekä maasta. Viljelijöiltä saatiin tiedot tuotantopanosten hankintamääristä ja tuotteiden myyntimääristä. Tilakohtaiset peltotaseet laskettiin kahdella tavalla: tavanomaisella peltotasemallilla sekä Euroopassa laajalti käytetyllä mallilla. Tutkimus tuotti tietopaketin, joka sisältää kansainvälisesti vertailtavaa tietoa peltojen raskasmetallipitoisuuksista, -kuormituksista, -kuormituslähteistä ja taseista viljelijöiden, neuvojien, tutkijoiden ja päättäjien käyttöön. Maidontuotannossa metallikuormitukset tuotantopanoksista olivat yleensä suuremmat, mutta poistumat tuotteissa pienemmät kuin kasvinviljelyssä. Maidontuotanto kerryttää metalleja maahan suhteellisesti enemmän kuin kasvinviljely. Taselaskelmissa käytetty EU:n AROMIS-malli mahdollisti tulosten vertailun noin 20 muuhun Euroopan maahan. Maataloustuotanto ja ilmasta tuleva laskeuma aiheuttavat Suomessa pienemmät metallikuormitukset peltoon kuin monessa muussa Euroopan maassa. Suomessa saatiin nyt ensimmäistä kertaa todellista tietoa metallitaseista käytännön maatiloilta. Samoilta tiloilta kerättyjen maanäytteiden analyysitulokset tukivat saatuja tasetuloksia. Taselaskelmien avulla voitiin tunnistaa peltojen maataloudelliset ja ympäristölliset raskasmetallilähteet, kuormitusmäärät ja mahdolliset riskit sekä sitä kautta osoittaa vaikutus- ja vaikuttamiskeinoja kuormitusten minimoimiseksi. OSA 2. Hankkeessa analysoitiin myös viljelymaiden raskasmetallipitoisuudet MTT:n valtakunnallisen seurantaohjelman näytteistä kansainvälisellä standardimenetelmällä (ISO 11466) kuningasvesiuutosta (aqua regia). Raskasmetallien kokonaispitoisuudet viljelymaista kartoitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa valtakunnan tasolla kansainvälisellä standardimenetelmällä ja tulokset julkaistiin valtakunnallisina teemakarttoina englanninkielellä. Hankkeen tuloksia esiteltiin ja tarkasteltiin MTT:ssä Jokioisilla 27.11.2007 pidetyssä hankkeen loppuseminaarissa. Päätulokset julkaistiin vuoden 2007 loppupuolella MTT:n Agrifood Research Reports -sarjassa kolmena englanninkielisenä raporttina (numerot 104, 108 ja 111), joiden valtakunnallinen jakelu tehtiin MTT:n tiedotuksen kautta noudattaen MTT:n virallisia maatalous- ja ympäristöalan jakelulistoja. Tammikuussa 2008 raporttien sähköiset versiot toimitettiin EU:n AROMIS-tutkimusverkostolle, johon myös MTT kuuluu. Hankkeen aikana tuloksista laadittiin yhteensä yli 10 erilaista julkaisua ja loppuseminaarin jälkeen tuloksia esiteltiin melko kattavasti mediassa. Tuloksia on jo hyödynnetty muun muassa YK:n Euroopan Talouskomission vaikutustyöryhmää palvelevassa hankkeessa Suomen ympäristökeskuksen kautta ja Geologian tutkimuskeskuksen koordinoimassa Tampereen alueen luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien riskejä selvittäneessä EU:n RAMAS-projektissa. Pääjulkaisut: http://www.mtt.fi/met/pdf/met104.pdf http://www.mtt.fi/met/pdf/met108.pdf http://www.mtt.fi/met/pdf/met111.pdf
Vastaava tutkija
Mäkelä-Kurtto Ritva Hankkeen kesto 2004 - 2007
Asiasanat
lyijy, elohopea, kupari, kromi, nikkeli, sinkki, vanadiini, arseeni, hivenalkuaineet, tuotantopanokset , tuotteet, maatila, massatase, viljelymaa, sadot, lannoitevalmisteet , maanparannusaineet, lanta , rehut, raskasmetallit, kadmium
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
