|
Rukiinjalostuksen tärkeimmät päämäärät ovat lyhytkortisuus ja tähkäidännänkestävyys yhdistettynä hyvään talvenkestävyyteen ja korkeaan satopotentiaaliin. MTT:llä on kehitetty rukiin kaksoishaploidimenetelmä, joka yhdistettynä molekyylibiologisiin menetelmiin on tehokas jalostuksen apuväline. Rukiin DNA-markkeritutkimuksessa pyrittiin löytämään PCR-pohjaiset, helppokäyttöiset DNA-merkit lyhytkortisuudelle ja tähkäidännänkestävyydelle kaksoishaploidiaa hyödyntäen. Kasvimateriaalina käytettiin kotimaisia ja ulkomaisia ruislinjoja, joissa on riittävästi monimuotoisuutta selvitettävien ominaisuuksien suhteen. Kaksoishaploidit tuotettiin ponsiviljelytekniikalla lajikkeista Voima (pitkäkortinen, tähkäidännänaltis), EM-1 (lyhytkortinen) ja Amilo (tähkäidännänkestävä), minkä jälkeen halutun ominaisuuden suhteen mahdollisimman erilaiset homotsygootit (samaperintäiset) kasvit risteytettiin keskenään. Saaduista F1-kasveista tuotettiin kartoituspopulaatiot joko ponsiviljelyn avulla tai risteyttämällä ne keskenään. Näitä populaatioita käytettiin rukiin geenikarttaa laadittaessa ja etsittäessä DNA-merkkejä lyhytkortisuudelle ja tähkäidännänkestävyydelle. DNA-merkkeinä käytettiin mikrosatelliitti-, RAPD-, SNP-, SRAP-, AFLP- ja retrotransposonimerkkejä. Tässä väitöskirjatyössä täysin lyhytkortisuusgeenissä sijaitsevaa DNA-merkkiä ei kuitenkaan löytynyt. Parhaimpia DNA-merkkejä olivat lyhytkortisuusgeenin lähellä sijaitsevaan beta-amylaasi -geeniin kehitetty SNP -merkki ja noin 13 cM päässä lyhytkortisuusgeenistä sijaitseva mikrosatelliittimerkki ja siihen liittyvä SNP-merkki, jota tällä hetkellä käytetään alustavasti lyhytkortisten rukiiden valinnassa jalostusaineistosta. 281 DNA-merkkiä sisältävä rukiin geenikartta koottiin käyttäen hyödyksi kaksoishaploidipopulaatiota. Geenikartan avulla yritettiin etsiä tähkäidäntään liittyviä geenialueita. Tähkäidäntä määritettiin jyvien alfa-amylaasiaktiivisuuden perusteella, mikä korreloi käänteisesti sakoluvun kanssa. Ainoastaan yksi tähkäidäntään liittyvä geenialue löytyi kromosomista 5R. Lähellä tätä aluetta sijaitsevia DNA-merkkejä jalostaja voi käyttää merkkiavusteisessa valinnassa etsiessään tähkäidännänkestävää ruista. Tuloksista kootaan väitöskirja.
Vastaava tutkija
Tanhuanpää Pirjo Hankkeen kesto 1999 - 2008
Asiasanat
kaksoishaploidit, ponsiviljely, ruis, DNA-merkit, tähkäidäntä, geenikartta, merkkiavusteinen valinta, kasvinjalostus, lyhytkortisuus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
