Tattari (Fagopyrum esculentum) on useiden hyötyaineiden takia erittäin mielenkiintoinen raaka-aine. Tattarin tuntevat lähes pelkästään keliaakikot, jotka eivät voi käyttää viljoja niiden sisältämän gluteenin takia. Tattarituotteilla on kirjallisuuden mukaan kuitenkin monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, mm. veren kolesterolia alentavaa, sappikivien syntyä ja syöpää estävää vaikutusta. Tattarin pähkylän sulavista hiilihydraateista lähes puolet on harvinaisia fagopyritoleja, jotka sisältävät D-chiro-inositolia. Nämä toimivat todennäköisesti insuliinin välittäjinä. D-chiro-inositolin tiedetään vaikuttavan esim. entsyymeihin, jotka säätelevät glukoosimetaboliaa solujen sisällä. Fagopyritolien on havaittu eläinkokeissa alentavan veren glukoositasoa aterian jälkeen. Tattarin pähkylöiden sisältämä D-chiro-inositoli saattaa siten olla glukoositasapainoa edistävä yhdiste, joka olisi tärkeä erityisesti tyypin II diabeteksessä, jossa insuliinin vaikutus on heikentynyt. Tattaria sisältävän ruokavalion on havaittu alentavan seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolia ja nostavan HDL/kokonaiskolesterolisuhdetta terveillä koehenkilöillä. Tattari (Fagopyrum esculentum) on vanha viljelykasvi, jonka viljelyalat vaihtelevat 400 - 800 hehtaarin välillä. Suomessa viljelyä on harjoitettu jo 1400-luvulta lähtien ja pääasiassa Itä-Suomessa. Vaikka viljely on nyt melko vähäistä, olisi sen laajentamiselle edellytyksiä, sillä jo nyt suuri osa Suomessa käytettävästä tattarista tuodaan ulkomailta. Sen lisäksi tattarin terveydellisten ominaisuuksien hyödyntäminen uusissa elintarvikkeissa loisi mahdollisuuksia vaatimattoman tattarin viljelylle ja kotimaisen raaka-aineen jatkojalostukselle. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja uusia menetelmiä tattarin tuotantoketjun kehittämiseksi viljelystä elintarvikkeisiin. Keskeisellä sijalla olivat tattaripähkylöiden liukoisiin sokereihin kuuluvien fagopyritolien ja kiroinositolien esiintyminen tuotannon eri vaiheissa sekä niiden hyödyntäminen uusien elintarvikkeiden kehittelyssä.
Vastaava tutkija
Keskitalo Marjo Hankkeen kesto 2003 - 2007
Asiasanat
prosessointi, pölytys, pölyttäjät, kimalainen, mehiläinen, ampiainen, kukkakärpänen, aistinvaraisuus , tattarielintarvike, kuorinta, jauhosaanto, liukoiset hiilihydraatit, fagopyritolit, d-kiro-inositoli, keliakia, 2 tyypin diabetes, insuliini, lajike, kukinta, pähkylä, sato, tattari, Fagopyrum esculentum, eristys, analysointi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|