Esikäsitellyn perunan ja juuresten kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Pienimuotoista perunan ja juuresten kuorimotoimintaa harjoitetaan ns. tilakuorimoilla, jotka viljelevät itse kuorittavat perunat ja juurekset, tai kuorimoyrityksissä, jotka ostavat muualta kuorittavan raaka-aineen. Kuorittavan raaka-aineen määrä vaihtelee tarkastelun kohteena olevissa kuorimoissa 30 tonnista 1000 tonniin vuodessa, mutta kuorimotoiminta ja kuorittavat perunan ja juuresten määrät ovat voimakkaassa kasvussa. Perunan- ja juuresten kuorinta on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Yleensä luvan myöntää kunnan ympäristöviran-omainen. Kuorintaprosessi vaikuttaa oleellisesti kuorimolta tulevien jätevesien ja jätteiden laatuun ja määrään. Näille jätevesille on tyypillistä korkeat orgaanisen aineen- ja ravinnepitoisuudet, alhainen pH sekä jätevesimäärien ja laadun vaihtelut. Kuorijätettä muodostuu paljon, lähes puolet, kuorittavan raaka-aineen määrästä. Biologiskemialliset puhdistamot soveltuvat kuorimojätevesien käsittelyyn. Puhdistamon toiminnalle on keskeistä oikea mitoitus, valvonta ja seuranta sekä lietteen poisto ja käsittely. Peruna- ja juureskuorijäte soveltuu hyvin rehuksi erilaisille kotieläimille. Tämä edellyttää sitä, että kotieläintila sijaitsee kuorimon läheisyydessä. Jos kuorijätettä käytetään maanparannusaineena, se täytyy käsitellä, esim. kompostoimalla, jotta siinä mahdollisesti olevat kasvitaudit ja rikkakasvien siemenet tuhoutuisivat. Oikein käsitellyn lopputuotteen ravinteet ovat myös paremmin kasvien käytettävissä.
Vastaava tutkija
Puumala Maarit Hankkeen kesto 2004 - 2006
Asiasanat
kuorimo, vihannes, kasvijäte, jätevesi, peruna
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|