|
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa yleistettävää tietoa kuluttajien ja päättäjien suhtautumisesta lähi- ja luomuruokaan ja siten edesauttaa elintarvikealan pk-sektorin toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja elintarviketuotannon strategioiden suunnittelussa. Hankkeen ovat toteuttaneet Kuluttajatutkimuskeskus, MTT taloustutkimus ja VTT Elintarvikkeiden biotekniikka. Tutkimuksen aineistot kerättiin kolmella Internet-kyselyllä marraskuussa 2004. Kuluttaja-aineisto (N = 2 429) on edustava otos suomalaisista Internetin käyttäjistä. Päättäjäaineisto koostuu kahdesta kyselystä, jotka lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin. Ensimmäinen oli suunnattu kunnanjohdolle (N = 144) ja toinen suurkeittiöiden edustajille (N = 212). Kyselyissä käsiteltiin lähiruoan määrittelyä, lähi- ja luomuruokaan liitettyjä mielikuvia ja ominaisuuksia, lähi- ja luomuruoan käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä elintarviketalouden tulevaisuutta. Kyselyjen taustaksi ja tueksi kerättiin myös laadullista aineistoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä lähi- että luomuruokaan suhtaudutaan hyvin myönteisesti, joskin käsite ”lähiruoka”koetaan epämääräisenä. Lähi- ja luomuruoka arvioidaan joiltakin ominaisuuksiltaan hieman tavanomaista suomalaista ruokaa paremmiksi. Lähiruokaa pidetään enemmän kotiseudun yrittäjiä tukevana ja sen raaka-aineiden jäljitettävyys koetaan helpompana. Toisaalta lähiruoka on vaikeampi tunnistaa kaupassa. Kalliimpana pidetty luomuruoka arvioidaan ympäristövaikutusten ja puhtauden osalta lähiruokaa paremmaksi. Lähi- ja luomuruoan käyttöä rajoittavat tuotteiden korkea hinta ja saatavuus. Kunnallisissa ruokapalveluissa määrärahojen riittävyys koetaan erityisesti luomuruoan käytön esteenä. Lähiruoan käytön edistäminen edellyttää kuitenkin sen napakampaa profiloimista suhteessa muuhun ruokaan. Lähiruoassa kuluttajille tärkeitä ominaisuuksia ovat hyöty itselle, hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle. Sekä kuluttajille että päättäjille ovat merkityksellisiä myös lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja oman alueen elinvoimaisuus. Tutkimus osoittaa, että kiinnostus etenkin lähiruokaa kohtaan ei ole mikään marginaali-ilmiö vaan kotimainen luomuruoka ja paikallinen lähiruoka voisivat hyvin löytää paikkansa niin kuluttajien ostoskoreissa kuin kunnallisissa ruokapalveluissa. Käsitykset elintarviketalouden tulevaisuudesta kertovat, että samat vastaajat uskovat osittain sekä globalisaation lisääntymiseen että lähi- ja luomuruokakulttuurin nousuun. Näin ollen globaali ja lokaali eivät välttämättä ole toisensa poissulkevia ilmiöitä, vaan niiden yhteensovittamisen on mahdollista. Globaalin ja lokaalin rinnakkaiselo ja vuoropuhelu on mahdollista myös Suomessa.
Vastaava tutkija
Forsman-Hugg Sari Hankkeen kesto 2003 - 2006
Asiasanat
Ruokapalvelut, Ruoka, Lähiruoka, Kuluttajat, Luomuruoka, Elintarvikkeet, Päättäjät
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
