Suomen maidontuotanto on viimeisten kiintiövuosien aikana ylittänyt meille myönnetyn kiintiön eikä oleellista muutosta tuotosmäärässä ole ennustettu tapahtuvan Agenda 2000 -kaudella. Maitotilat tavoittelevat muiden yritysten tapaan kilpailukyvyn säilyttämistä ja hyvää taloudellista tulosta. Teknologinen kehitys on mahdollistanut tilakoon kasvattamisen ja sitä kautta ns. suurtuotannon etujen saavuttamisen. Viime vuosina toteutuneet navettainvestoinnit osoittavat, että siirtyminen alhaisempien tuotantokustannusten pihattoteknologiaan on käynnissä, vaikka tällä hetkellä pääosa maidosta vielä tuotetaankin parsinavetoissa. Tämän tutkimuksen lähtöoletuksena on, että pihattonavetoiden yleistyminen vahvistaa maidon tarjontaa. Ei ole kuitenkaan viljelijöiden eikä Suomen edun mukaista tuottaa maitoa yli maakiintiön. Jotta kansallisia politiikkatoimia voitaisiin suunnitella ohjaamaan tuotantoa ja tuotantorakennetta järkevään ja hyvän taloudellisen tuloksen antavaan suuntaan, on tunnettava maidon tarjontaan vaikuttavat tekijät ja toisaalta politiikkatoimien vaikutus niihin. Myös EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta neuvoteltaessa Suomen on tiedettävä, mikä vaikutus eri vaihtoehdoilla on maidontuotantoon Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa informaatiota maitotilojen siirtymisestä pihattoteknologian käyttöön sekä muutoksen aiheuttamista seurauksista suomalaisessa maidontuotannossa erilaisten politiikkavaihtoehtojen vallitessa. Tutkimuksessa mallinnetaan viljelijän valinta pihaton ja parsinavetan välillä ja estimoidaan tämän jälkeen maidon tarjonta eri tekniikan valinneilla tiloilla siten, että endogeeninen teknologiavalinta otetaan huomioon. Tarjontafunktioita hyödynnetään edelleen arvioitaessa erilaisten hintamuutosten ja politiikkatoimien vaikutusta suomalaiseen maidontuotantoon. Diskreetin teknologiavalinnan estimoinnissa käytetään probit-mallia. Yrityksen tarjontafunktio johdetaan yritysten voittofunktiosta. Probit-mallien tuottama parametri Inverse Mills Ratio (IMR) kuvaa todennäköisyyttä, jolla tila on valinnut tietyn teknologian. Kun IMR sisällytetään muuttujana voittofunktioon, saadaan endogeenisen teknologiavalinnan vaikutus huomioon otetuksi. Tutkimusaineistona käytetään maidontuotantoon erikoistuneiden kannattavuuskirjapitotilojen aineistoa vuosilta 1994-2000. Aineistoa täydennetään hintatilastoilla ja tukisäädöksillä. Tutkimus toteutetaan MTT Taloustutkimuksen ja Svenska Handelshögskolanin yhteistyönä. Tutkimustulokset hyödyttävät ensisijaisesti hallintoa. Niiden avulla voidaan ennakoida maidontuotannon tulevaa kehitystä ja suunnitella politiikkatoimenpiteitä kehityksen ohjaamiseksi. Toisena hyödyn saajana on maitoa jalostava teollisuus, jonka on ennakoitava maidontuotannon kehitystä omien investointiensa ja toimintojensa suunnittelussa.
Vastaava tutkija
Heikkilä Anna-Maija Hankkeen kesto 2003 - 2006
Asiasanat
teknologiavalinta, tuotantofunktio, tarjontafunktio, maidontuotanto
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|