Tavoitteena nurmirehun säilönnässä on ravitsemuksellisesti ja hygieeniseltä laadultaan sekä aerobiselta stabiilisuudeltaan hyvä rehu. Huonolaatuisen säilörehun aiheuttamat juuston valmistuksen ongelmat ja maidon makuvirheet vaarantavat koko maitoketjun taloudellisen toiminnan. Tilalta lähtevän maidon hyvän hygieenisen laadun kannalta säilönnän onnistuminen on välttämätöntä. Säilöntäaineiden käytöllä voidaan varmistaa näihin tavoitteisiin pääsemistä. Muuttuvat korjuumenetelmät ja -teknologiat tuovat esiin uusia haasteita rehunsäilöntään. Esikuivatut ja luonnostaan kuivemmat rehut asettavat säilöntäaineelle lisävaatimuksia, sillä hiivojen, bakteereiden ja homeiden aiheuttama aerobinen pilaantuminen lisääntyy rehumassan kuiva-ainepitoisuuden kasvaessa. Säilöntäaineiden kehitystarve liittyykin aerobisen stabiilisuuden parantamiseen sekä säilönnän aikana että varsinkin siilon avaamisen jälkeen. Happopohjaisten säilöntäaineiden syövyttävyyttä voidaan vähentää osittaisella neutraloinnilla ja siten parantaa niiden käyttöturvallisuutta. Vuosina 1999-2006 tutkittiin nurmirehujen säilöntäprosessia käytettäessä biologisia tai happopohjaisia säilöntäaineita. Säilöntäkokeet toteutettiin pääosin piensiiloissa, mutta säilöntäaineiden toimintavarmuutta tutkittiin myös maatilasiiloissa. Kokeissa tutkittiin erilaisten maitohappobakteerien kilpailukykyä luontaisen mikrobiflooran kanssa ja niiden aiheuttamien kemiallisten muutosten kinetiikkaa rehussa säilönnän alussa ja siilon avaamisen jälkeen. Eri maitohappobakteerien ja niiden yhdistelmien, orgaanisten happojen ja ammoniumformiaatin annostustasojen, raaka-aineen kuiva-ainepitoisuuden ja säilöntäajan vaikutusta nurmirehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen sekä mikrobiologiseen laatuun verrattiin ilman säilöntäainetta ja muurahaishapolla säilöttyyn rehuun. Säilönnän kinetiikkaa ja tappioita tutkittiin säilönnällisen laadun ja kaasuntuotannon perusteella. Maitohappobakteerien ja kemiallisten säilöntäaineiden eli natriumbentsoaatin ja kaliumsorbaatin yhdistämismahdollisuuksia ja annostustasoja aerobisen stabiilisuuden parantamiseksi selvitettiin myös. Laboratoriovaiheessa parhaimmaksi osoittautuneen maitohappobakteerikannan (L. plantarum VTT E-78076) ja aiemmin tutkitun (L. rhamnosus ja Propionibacterium freudenreichii ssp. shermanii, AIV® Bioprofit) säilöntäaineen toimintavarmuutta tutkittiin myös maatilamittakaavan laakasiiloissa sekä lisäksi tutkittiin valkuaistäydennyksen vaikutusta säilörehun ruokinnalliseen arvoon, sulavuuteen, maidontuotantoon ja maidon koostumukseen lehmillä. VTT E-78076-maitohappobakteerin ja kaliumsorbaatin yhdistelmän vaikutusta tutkittiin lisäksi toisessa maidontuotantokokeessa ja fysiologisessa kokeessa lehmillä selvitettiin pötsin käymistyyppi. Hankkeessa toteutettiin myös "Vapaaehtoinen nurmisäilörehun säilöntäaineen maatilatestaus" (liite). Kesän 2006 AIV® Bioprofit 10- ja Feedtech Silage F3000-säilöntäaineilla tehdyt säilörehut olivat talvella 2007 vapaaehtoisessa maatilatestauksessa aiemman Eviran toteuttaman lakisääteisen maatilatestauksen näytemäärän täydentämiseksi vaatimusten mukaiseksi (vähintään 50 näytettä kahtena vuonna). Maatiloilta otettujen näytteiden on täytettävä 60 %:sesti hyvän ja 90 %:sesti hyvän + tyydyttävän säilörehun laatuvaatimukset. Molemmilla säilöntäaineilla tehdyt esikuivatut säilörehut (kuiva-ainerajat 275-450 g/kg) täyttivät säilörehun laatuvaatimukset. Kesän 2008 ja 2009 AIV® Nova-säilöntäaineella tehdyt säilörehut olivat vapaaehtoisessa maatilatestauksessa talvella 2009 ja 2010 testauksen kuiva-aineluokassa alle 450 g/kg. AIV® Nova-säilörehunäytteet (58 kpl, kuiva-ainevaihtelu 165 - 411 g/kg) täyttivät säilörehun laatuvaatimukset. Hyvien säilörehujen osuus oli 71 %, tyydyttävien 19 % ja huonojen 10 %. Vuosina 2007-2008 tutkittiin uusien säilöntävalmisteiden vaikutusta säilörehun laatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen. Kesällä 2009 hankkeessa aloitettiin tutkimus seosrehun aerobisen stabiilisuuden parantamiseksi propionihappopohjaisilla säilöntäaineilla.
Vastaava tutkija
Heikkilä Terttu Hankkeen kesto 1999 - 2011
Asiasanat
säilörehu, rehu, maidontuotanto, lypsylehmä, biologinen säilöntäaine, maitohappobakteeri, ammoniumformiaatti, Lactobacillus plantarum VTT E78076, AIV Bioprofit, AIV Bioprofit 10, Feedtech Silage F3000, AIV Nova, AIV Ässä, säilöntäaineen maatilatestaus, muurahaishappo, säilöntähappo, säilöntäaine, Solvay H2O2 Forage, aerobinen stabiilisuus, nurmet, nurmirehu
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|