|
Ligniinin laatu ja määrä ovat tärkeitä ominaisuuksia puuta raaka-aineenaan käyttävälle teollisuudelle. Erityisesti selluja paperiteollisuudessa ligniinin poistaminen on ympäristöä kuormittava prosessi. Biosynteesin varhaiset vaiheet ovat varsin hyvin tunnettuja, mutta ligniinin rakenteeseen ja määrään vaikuttava polymeroituminen on edelleen arvoitus. Tietyt rakenteet ligniinissä viittaavat siihen, että kyseessä on tarkkaan kontrolloitu tapahtuma, joka edellyttää tehtävään erikoistuneita hapettavia entsyymejä. Käytämme ligniinin polymeroitumisen mallina kuusen solukkoviljelmää, joka tuottaa alustaansa luonnollisen kaltaista ligniiniä. Viljelmä erittää peroksidaaseja ja lakkaaseja, joista osa on sidottuja ligniinisakkaan. Tavoitteenamme on analysoida eri entsyymifraktioiden tuottaman polymeerin rakenne. Lisäksi määrittämämme mitkä solukkoviljelmässä toimivista entsyymeistä toimivat myös puunmuodostumisen aikana. Olemme eristäneet solukkoviljelmästä ja kehittyvästä puusta yhteensä yli 8 000 toimivaa geeniä, joista 250 (57 erilaista) liittyy ligniinin biosynteesiin.
Vastaava tutkija
Teeri Teemu H., Helsingin yliopisto, Soveltavan biologian laitos Yhteistyötahot
Technology Development Centre (TEKES)
Hankkeen kesto 2002 -
Asiasanat
kuusi, solukkoviljelmä, ligniini, peroksidaasi, lakkaasi, monolignoli, EST, NMR
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|
HELSINGIN YLIOPISTO