Suomi tunnetaan maailmalla tuhansista järvistään ja puhtaasta luonnostaan – näin ainakin me suomalaiset uskomme ja toivomme. Kuluneen sanonnan mukaisesti suomalaisen toiveasuinpaikka on rauhaisa järvenranta hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. Toiveiden tasolla tämä varmasti pitää monen kohdalla paikkansa, mihin viittaa rantatonttien ja –mökkien erittäin vilkas kysyntä. Mutta miten ihmiset mieltävät järvensä, millaisia kokemuksia se heille tuottaa ja mitä odotuksia heillä on veden laadun, eliöstön ja maiseman suhteen? Tätä kysytään kesällä 2001 käynnistyneessä "Järven taju" tutkimushankkeessa. Tutkimus on osa laajaa kansainvälistä "Sense-of-Place Attitudes in the Worlds Temperate Lake Districts" –tutkimushanketta, jossa selvitetään ihmisten suhdetta veteen ja järviluontoon. Hanke toteutetaan yhtäaikaisin haastattelututkimuksin seitsemässä eri maassa Euroopassa (Englanti, Puola, Saksa, Suomi, Valko-Venäjä) ja Pohjois-Amerikassa (Yhdysvallat, Kanada). Tutkimukseen on valit tu järviä siten, että ne edustavat erilaisia luonnonmaantieteellisiä ja kultturellisia alueita sekä Suomessa myös erilaisia järvityyppejä.
Tulokset
Julkaisut: Stedman, R. C., Ventelä, A-M., Arvola, L., Helminen, H. & Sarvala, J. 2003. Lake quality and sense of place: A comparison of Finland and The United States, with implications for tourism development. – Publ. of the Savonlinna Institute for Regional Development and Research 5:159-170.
Vastaava tutkija
Arvola Lauri, Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema Hankkeen kesto 2001 - 2002
Asiasanat
Järvet, rehevöityminen, luonto, luonnon merkitys, ympäristö, mielikuvat ympäristöstä
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|