Tiivistelmä (fi/sv): Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksen tutkimus osoittaa, että maatalouden tukien alentaminen ei vähennä vain maataloustuottajien tuloja, vaan myös yhteiskunnan hyvinvointi heikkenee. Vaikka tukiin tarvittavia verovaroja säästyisikin, haitat olisivat suuremmat, koska tukien alentaminen vähentää perinteisen maataloustuotannon ohella myös maatalouden tuottamien julkishyödykkeiden tarjontaa ja toisaalta lisää tiettyjä yhteiskunnan kustannuksia. Kustannus-hyötyanalyysi osoittaa maatalouden tukien 30 prosentin alentamisen aiheuttavan yhteiskunnalle noin 3-5 miljardin markan hyvinvointitappiot monivaikutteisen maatalouden eri osatekijöiden muutosten kautta. Tämä tutkimus on maailmanlaajuisesti ensimmäinen, jossa lasketaan rahamääräinen arvio monivaikutteisen maatalouden vaikutuksista. Monivaikutteisella maataloudella (MoMa) tarkoitetaan sitä, että maataloudella on useita yhteiskunnallisia vaikutuksia ja tehtäviä perinteisen ruoan tuotannon ohessa ja sen l isäksi. Maatalous tuottaa myös julkishyödykkeitä, joista esimerkkejä ovat maaseutumaiseman ylläpitäminen, maaseutuympäristön hoitaminen, maaseudun sosio-ekonomisen kehityksen tukeminen, elintarvikkeiden turvallisuus, eläinten hyvinvointi ja elintarvikehuoltokyky. Ne ovat siis MoMan elementtejä. MoMa on Agenda 2000:n ja maatalouden eurooppalaisen mallin yhteydessä kehitetty käsite, jonka turvin EU - kuten myös mm. Japani, Sveitsi ja Norja - pyrkivät perustelemaan maataloustukien käytön tarvetta ja siten turvaamaan maataloutensa jatkuvuuden. Tarve tähän on kasvanut, kun WTO:n tavoitteena on maailmankaupan vapauttaminen myös maataloustuotteissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kustannus-hyötyanalyysin avulla, millaisia kustannuksia tukien 30 prosentin alentaminen ja sen seurauksena tapahtuva maatalouden ja maataloustuotannon supistuminen aiheuttavat yhteiskunnalle MoMan eri osatekijöiden kautta. Tutkimuksessa on huomioitu seuraavat MoMan elementit: kansalaisten kokema hyöty maisem asta j a y m p ä r istöstä, huoltovarmuus ja maataloustyövoiman vähentymisen aiheuttama työttömyys- ja eläkemaksujen lisäys sekä muuttoliikkeen aiheuttamat infrastruktuuri- ja yhdyskuntakustannukset. Kustannus-hyötyanalyysi osoittaa, että tukien alentaminen 30 prosentilla vuoden 1998 tasosta aiheuttaisi yhteiskunnalle tänä päivänä 3349-5074 miljoonan markan suuruiset hyvinvointitappiot ja lisäkustannukset. Jos vertailukohtana on Agenda 2000 -kauden päätösvuosi 2006, johon mennessä maatalous olisi jo supistunut muutoinkin, yhteiskunnan tappiot olisivat yhteensä 2838-4256 milj. markkaa. Kun tässä tutkimuksessa on tehty ensimmäinen kvantitatiivinen laskelma MoMan vaikutuksista, tutkijat haluavat korostaa, että kustannus-hyötyanalyysin tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava sen sisältämät oletukset ja rajoitukset. Tässä vaiheessa analyysissä on huomioitu ainoastaan osa maatalouden monivaikutteisuuden tekijöistä. Nämäkin tekijät sisältävät yleistäviä oletuksia ja arvioita hyötyjen ja hait to je n ra ha mä är äi sistä arvoista. Poisjääneiden MoMan elementtien vaikutukset tuloksiin saattaisivat olla huomattavia, kumpaankin suuntaan, mikä on huomioitava tuloksia tulkittaessa. Monivaikutteisen maatalouden sisältöön ja vaikutuksiin liittyy monia kysymyksiä, jotka vaativat lisätutkimusta, esimerkiksi se, (a) minkälaiset politiikan keinot ovat tehokkaimpia monivaikutteisuuden edistämiseksi, riittävän helppoja toteutettaviksi ja valvottaviksi sekä samalla riittävän laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnan eri intressiryhmissä, ja (b) mikä on ja miten muotoutuu tai määritellään oikea korvaus- eli tukitaso erilaisten julkishyödykkeiden tuottamisesta. Oikea korvaustaso voi poiketa EU-maiden välilläkin oleellisesti riippuen mm. siitä, kuinka esimerkiksi kulttuurimaisemaa tai ympäristönsuojelua eri maissa arvostetaan ja arvotetaan. Siksi MoMan eri osia on pyrittävä arvottamaan entistä tarkemmin ja erikseen eri maissa ja maiden eri alueilla. Lisäksi jatkossa joudutaan pohtimaan tarkemmi n myö s s e t osi asi a, ett ä maatalous ei ole ainoa elinkeino, jolla on monivaikutteisia ominaispiirteitä.
Tulokset
Hanke aloitettiin kesällä 1999 ja se päättyi lokakuussa 2000, jolloin julkaistiin myös tutkimusraportti (Taloustieteen laitoksen julkaisuja nro 27).
Vastaava tutkija
Kola Jukka, Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Hankkeen kesto 1999 - 2000
Asiasanat
Maatalouspolitiikka, monivaikutteinen maatalous, maatalouden eurooppalainen malli, julkishyödykkeet, ulkoisvaikutukset
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|