Boreaalivyöhykkeen humuspitoisissa järvissä maalta huuhtoutuvan orgaanisen aineen määrä on tavallisesti suurempi kuin järvessä tuotettu orgaaninen aines. Viime vuosikymmenten aikana Pohjois-Euroopassa kohonnut sademäärä ja maa- ja metsätalouden aiheuttama hajakuormitus on lisännyt orgaanisen aineen ja ravinteiden huuhtoutumista järviin. Orgaanisen aineen kuormitus kuluttaa järvien alusvedestä happea kerrostuneisuuskausien aikana. Hapettomissa olosuhteissa hajoituksesta vastaavat anaerobit mikro-organismit. Hapettomassa järvisedimentissä anaerobit metanogeenit bakteerit tuottavat runsaasti metaania. Suomessa on mitattu erittäin korkeita metaanipitoisuuksia humuspitoisten ja rehevöityneiden järvien alusvesistä kerrostuneisuuskausien aikana talvella ja loppukesällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää metaanin hapettumisprosesseja sekä metaanivuota järven ja ilmakehän välillä sekä metaania hapettavien bakteerien merkitystä humusjärvien ravintoketjuissa. Tutkimuksen tärkeimmät hypoteesit ovat: 1) Ranta-alueilla ilmaversoisten kasvien vyöhykkeellä metaania pääse ilmakehään enemmän kuin sitä hapettuu juuristossa; 2) Järven ulappalaueella metaania hapettuu vesipatsaassa enemmän kuin sitä poistuu ilmakehään; 3) Metaania hapettaviin bakteeriehin perustuva ravintoketju on merkittävä metaanin nielu humusjärvissä; 4) Humusjärven eläinplanktonin ravinnosta merkittävä osuus on peräisin maalta huuhtoutuneesta orgaanisesta aineksesta metaania hapettavan ravintoketjun kautta. Tutkimus tehdään sekä kettämittauksina että laboratoriokokeina. Se kytkeytyy useisiin Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla käynnissä oleviin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään ilmastomuutoksen vaikutuksia, järvien kasvihuonekaasutaseita ja maalta huuhtoutuvan orgaanisen aineksen kuormitusta ja merkitystä boreaalialueen järvissä. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa boreaalialueen järvien merkitystä kasvihuonekaasupäästöissä. Tutkimusessa s a adaan myös uutta tietoa maalta huuhtoutuneen orgaanisen aineen merkityksestä järvien tuottavuudelle ja ravintoverkoston muotoutumiselle humusjärvissä.
Tulokset
Kankaala, P., Käki, T. & Ojala, A. 2003. Quality of detritus impacts on spatial variation of methane emissions from littoral sediment of a boreal lake. Arch. Hydrobiol. 157: 47-66. Kankaala, P., Mäkelä,S., Bergström, I., Huitu, E., Käki, T. Ojala, A., Rantakari, M. Kortelainen, P & Arvola, L. 2003. Midsummer spatial variation in methane efflux from stands of littoral vegetation in a boreal meso-eutrophic lake. Freshwater Biology 48: 1617-1629.
Vastaava tutkija
Arvola Lauri, Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema Hankkeen kesto 2001 - 2003
Asiasanat
boreaalivyöhyke, humusjärvet, hiilenkierto, metaanin tuotto, metaanin hapetus
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|