Massanvalmistus heinäkasveista sulfaattimenetelmällä on ongelmallista, koska heinissä on runsaasti lyhyitä kuituja ja runsaasti piitä, joka vaikeuttaa keittokemikaalien talteenottoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko paperin raaka-aineena käytettävän heinän ominaisuuksia parantaa ennen soodakeittoa tehtävällä sienikäsittelyllä. Koemateriaalina käytettiin pääasiassa ruokohelpeä (Phalaris arundinacea). Erityisesti keväällä korjattua ruokohelpeä käytettäessä heinän ligniinipitoisuus selvästi laski, selluloosapitoisuus nousi ja hemiselluloosapitoisuus laski monissa kasvatuksissa. Bioreaktorissa sienillä 1 - 3 viikkoa käsitellyistä heinänäytteistä tehtiin keittokokeet soodamenetelmällä. Parhaissa näytteissä saanto oli hyvä, kappaluku pieneni, hienoaineen määrä väheni ja viskositeetti pysyi korkeana. Ruokohelpimassasta valmistetun painopaperin (koostumus heinä 40%, havupuu 40%, talkki 20%) ominaisuudet olivat yhtä hyvät tai hiukan paremmat kuin ilman sienikäsittelyä tehtyjen kontrollien. Lupaavimmat tulokset saatiin Ceriporiopsis subvermispora -sienellä
Vastaava tutkija
Hatakka Annele, Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, Mikrobiologia / Microbiology Hankkeen kesto 1994 - 1996
Asiasanat
valkolahosienet, Phlebia radiata, soodakeitto, biopulppaus, delignifikaatio, paperiominaisuudet
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|