Hanke perustuu 1980-luvun puolivälissä aloitettuun tutkimukseen. Siinä on paneuduttu naudan kliiniseen utaretulehdukseen, keskittyen aluksi utaretulehduksen diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Maidon eri tulehdusindikaattorien, kuten NAGaasin (N-acetyl-ß-D-glucosaminidase) ja solupitoisuuden käyttäytymistä kliinisessä mastiitissa, sekä niiden ennustearvoa ja soveltuvuutta utaretulehduksen paranemisen arviointiin selvitettiin. Antibioottien tehoa erilaisten mastiittien hoidossa on tutkittu useissa hoitokokeissa hankkeen alusta lähtien. Tällä hetkellä hanke keskittyy stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman utaretulehduksen epidemiologiaan ja patogeneesiin. Laktoferriinin vaikutus lehmän puolustuskykyyn on tärkein osuus isäntäeläimen vastetta selvittävässä osiossa. Mastiittia aiheuttavien stafylokokki- ja koliformibakteerin tiettyjen virulenssitekijöiden yhteyttä aiheutetun taudin vakavuuteen ja infektion persistenssiin sekä antibioottiherkkyyden suhdetta kannan muihin virulenssi tekijöihin sekä taudin kliiniseen kuvaan ja ennusteeseen tutkitaan. Epidemiologisilla tutkimuksilla saadaan selville, ovatko hoitajista, lypsimistä, lehmien iholta ja tulehduksista eristetyt S. aureukset samoja ja näin pystytään luomaan karjakohtaiset ennaltaehkäisyn strategiat. Automaattinen lypsy on tässä yksi kiinnostuksen kohde. KNS-bakteereilla tehdään vastaavat tutkimukset. Seuraamalla lehmien KNS-infektioita saadaan selville pysyvää infektiota aiheuttavat lajit ja infektioiden kesto. Myös erilaisten lypsyjärjestelmien vaikutusta stafylokokkimastiitin leviämiseen tutkitaan. Rutiinidiagnostiikassa KNS-bakteerit voi jatkossa tunnistaa lajitasolle saakka. Virulenssitekijä-tutkimus auttaa arvioimaan eri tyyppien aiheuttaman tulehduksen ennustetta ja hoitotarvetta. Noin puolet utaretulehduksesta eristetyistä S. aureus –kannoista on Suomessa tällä hetkellä penisilliiniresitenttejä, todennäköisesti johtuen pitkäaikaisesta laajakirjoisten antibioottein käytöstä utaretulehduksen hoidossa. Penisilliiniresistentin S. aureuksen aiheuttama tulehdus on hyvin vaikeahoitoinen. KNS-mastiitit eivät ole terapeuttinen ongelma, mutta niidenkin penisilliiniresistenssi on kasvussa, eikä optimaalista hoitotapaa ole vielä määritetty. Utaretulehdusten antibioottihoitoa ohjeistetaan tutkimuksemme tulosten perusteella.
Tulokset
Edistyminen: Hankkeessa työskentelee vuoden 2004 alussa 7 tutkijaa. Tutkimushanke jatkuu.
Vastaava tutkija
Pyörälä Satu, Helsingin yliopisto, Kliinisen eläinlääketieteen laitos Yhteistyötahot
Danish Veterinary Institute
Hankkeen kesto 1990 -
Asiasanat
Utaretulehdus, hoito, patogeneesi, virulenssi, mikrobilääke, antibiootti, tulehdus, stafylokokki, Staphylococcus aureus, Escherichia coli.
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|