|
Suomessa on maailmanlaajuisesti harvinainen vajaasti hyödynnetty resurssi: runsaat ja uudistuvat ns. vähäarvoiset kalakannat, joilla ei tänä päivänä ole tarpeeksi kysyntää markkinoilla. Poistokalastus on mainittu keinona parantaa Itämeren tilaa muun muassa valtioneuvoston Itämeriselonteossa ja kansallisissa ammattikalastuksen ja vesiviljelyn kehittämisohjelmissa. Särkikalan biomassoista ei ole tarkkaa arviota, koska vain kaupallisesti merkittävien kalakantojen tilaa seurataan järjestelmällisesti. Karkean arvion mukaan särkikaloja voitaisiin rannikolta pyytää 5-10 miljoonaa kiloa. Lisäksi Suomessa syntyy kalan perkauksen ja jalostuksen sivutuotteita noin 20 miljoonaa kiloa, joista iso osa käytetään turkiseläinten rehuna. Osa niistä käytetään myös elintarviketeollisuuden raaka-aineena ja biodieselin valmistuksessa, mutta kalatalouden sivutuotteita on kuitenkin mahdollista hyödyntää entistä tehokkaammin. Särkikalojen ja kalateollisuuden sivutuotteiden hyödynnettävyys riippuu raaka-ainevirtojen sijainnista ja suuruudesta, jotka tulisi tarkemmin selvittää jatkohyödyntämisen suunnittelua varten. Uusilla lisäarvotuotteilla arvoketjuun voitaisiin saada tarvittava kannattavuus, joka vakiinnuttaa tehokalastuksen ravinteiden poiston työvälineenä. Tavoitteet Hankkeessa selvitetään vajaasti hyödynnettyjen kalojen ja kalateollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä elintarvike-, rehu-, lannoite- ja energiakäyttöön. Kokonaisuuteen kuuluu raaka-ainevirtojen kartoittaminen, lisäarvotuotteiden erottaminen ja puhdistaminen kalamassasta, sekä biokaasutuotannon mahdollisuuksien arviointi tavoitteena ns. ?nollajäteketjun? muodostaminen. Tulosten perusteella laaditaan arvoketjun kannattavuutta arvioivia malleja sekä suunnitelma hyödynnettävän mallin soveltamisesta teolliseen tuotantoon. Tavoitteena on, että Suomeen syntyisi uutta poistokalastuksen saaliiseen ja kalateollisuuden sivuvirtoihin perustuvaa liiketoimintaa. Vaikuttavuus Osaamista voivat hyödyntää uudesta liiketoiminnasta kiinnostuneet toimijat, kuten saariston ammattimaiset kalastusyhteisöt ja kalan ja kalamassan hyödyntäjät sekä bioenergiatuotannon kaupalliset yrittäjät. Fraktioitujen komponenttien (proteiinit, peptidit ja rasvat, rasvahapot) kaupallinen hyödyntäminen tapahtuu elintarvike- ja rehuteollisuuden toimijoiden kautta. Mikäli kannattavia arvoketjuja syntyy, hyödyt leviävät laajasti yhteiskuntaan ympäristön tilan parantuessa kustannustehokkaalla tavalla. Toimijoiden nykyiset ja uudet verkostot hyödynnetään tiedottamisessa ja jatkohankkeen suunnittelussa. Vastaava tutkija Airaksinen Susanna, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Setälä Jari, Vielma Jouni, Tarkki Ville, Kankainen Markus Yhteistyötahot Turun Ammattikorkeakoulu (TuAMK), Bioalat- ja liiketalous -yksikkö, Canadian Institute of Fisheries Technology, Dalhousie University, Halifax, Norups Biorefinery Ab, Ruotsi, Sybimar Oy, Uusikaupunki, Biovakka Suomi Oy, Turku. , Rahoitus: Tekes 60%, tutkimuslaitokset 30 %, yritykset 10%. Hankkeen kesto 2011 - 2012 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
