|
Useiden vesistöjen särkikalojen kannat ovat runsastuneet vesistöjen rehevöitymisen vuoksi. Särkikalat vievät elintilaa arvokkaammilta lajeilta ja vapauttavat pohjasta sedimentoituneita ravinteita kiertoon. Särkikalojen tehokasta kalastusta ei ole pystytty järjestämään pitkäjänteisesti, koska kalan markkina-arvo on kustannuksiin nähden yleensä liian pieni.
Tehokalastusten kohteena olleet särkikalasaaliit ovat useimmiten päätyneet kaatopaikoille, jolloin saaliin hävityksestä joutuu jopa maksamaan. Saaliiden käyttöä energiantuotantoon on tutkittu, mutta toiminta ei ole vakiintunut. Vähäarvoisten kalojen kalastamiseen ja ravinteiden poistoon liittyvä palkkiojärjestelmä tai ravinnekuormituslupa (ns. nettokuormitusjärjestelmä) voisi kannustaa vajaasti hyödynnettyjen kalojen pyyntiin, jolloin uutta tietoa saaliiden hyödyntämiseksi tarvitaan.
Tavoitteet Esiselvityksen tarkoituksena on tuottaa kokonaisarvio vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttömahdollisuuksista ihmisravinnoksi, eläinten rehuksi ja muun teollisuuden raaka-aineeksi. Lisäksi tutkitaan kalansaaliiden säilönnän (happosäilöntä ja ammonointi) vaikutusta kalan biokemialliseen laatuun erityisesti rehukäytön kannalta. Vastaava tutkija Vielma Jouni, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Setälä Jari, Honkanen Asmo Yhteistyötahot Hankkeessa on haastateltu mm. kalastajia, kalankasvattajia, kalanjalostajia sekä bioenergiatuotannon ja rehualan toimijoita. Biokemiallisia analytiikkapalveluita on hankittu MTT:ltä. Rahoitus: Euroopan kalatalousrahasto. Hankkeen kesto 2009 - 2010 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
