|
Kun ilmastoa tarkastellaan 30 vuoden jaksoissa 1800-luvulta lähtien, on viimeisin jakso 1981?2010 ollut kaikkein lämpimin ja lämpeneminen on kiihtymässä. Ilmaston muuttuessa Suomen kalastossa ja kalakannoissa tapahtuu todennäköisesti muutoksia. Lajeista osa hyötyy ja osa taantuu, ja niiden levinneisyysalueet muuttuvat. Uusia lajeja tulee tänne sekä itse uimalla että ihmisen avustamina. Joistakin vieraslajeista voi aiheutua haittaa alkuperäislajeille, mutta ainakin osaa saattaa olla mahdollista hyödyntää. Hankkeesta saatavilla tutkimustuloksilla pyritään auttamaan muutoksiin sopeutumisessa. Tavoitteet Tavoitteena oli arvioida miten ilmastonmuutos on vaikuttanut ja tulee mahdollisesti vaikuttamaan tulevaisuudessa Suomen kalastoon, kalakantoihin ja kalasaaliisiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin vieraslajeihin. (Sisävedet ja lohikalat eivät kuuluneet hankkeeseen).
? Tavoitteena oli tuottaa esimerkkilajien (kuha, siika ja made) avulla arvioita siitä, miten Suomen kalasto ja kalakannat ovat muuttuneet ja muuttuvat ilmaston muuttuessa
? Tavoitteena oli kartoittaa vieraskalalajitilanne nykyisten ja joidenkin potentiaalisten tulokaslajien osalta
? Tavoitteena oli arvioida potentiaalisimmat vieraskalalajit sekä niiden ja täällä jo olevien lajien riskitekijöitä ja hyödyntämismahdollisuuksia
? Tarkoituksena oli selvittää alan tietoaukkoja ja mihin tutkimusta tulisi suunnata
Tulokset Hopearuutanan esiintymistietoihin saatiin täydennystä ja sitä esiintyy nyt ainakin Kotkan ja Turun välisellä merialueella. Lajin havaittiin nousseen myös muutamaan jokeen ja mereen yhteydessä oleviin lampiin ja lisääntyvän lammissa. Salossa olevan lammen tarkkailua jatkettiin, ja se paljastui erittäin tuottavaksi. Hopearuutanasta oli lyhyessä ajassa tullut lammen valtalaji. Mustakitatokon uudeksi nimeksi ehdotettiin mustatäplätokkoa ja sen todettiin lisääntyneen ja levittäytyneen paikallisesti Helsingissä. Rohmutokko ja putkikuonotokko ovat potentiaalisimpia uusia vieraskalalajeja, joista ei vielä ole havaintoa Suomesta. Saalis- ja kalakanta-aineistoja analysoitiin ja verrattiin taustamuuttujiin mahdollisten ilmastonmuutosyhteyksien löytämiseksi lähinnä kuhan, ahvenen, mateen ja siian osalta. Havaittiin että lämpimät kesät tuottavat runsaita kuha- ja ahvenvuosiluokkia, jotka heijastuvat parempina saaliina 5-8 vuoden kuluttua. Lämpimät, jääpeitteeltään vähäisemmän talvet vaikeuttavat mm. mateen kalastusta ja lisääntymistä, mikä näkyy myös saaliissa; tosin myös pyynnin määrän huomattiin vähentyneen. Samoin siikasaaliit ovat valtavista istutusmääristä huolimatta pienentyneet huolestuttavasti, kun talvet ovat olleet leudompia ja rehevyys lisääntynyt. Vaikuttavuus Tuloksia voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksiin sopeutumisessa, kalaistutusten kohdentamisessa ja painottamisessa, kalastuksen ohjaamisessa, vieraslajistrategian luomisessa ja toteutuksessa sekä vieraslajiriskien hallinnassa. Kalastomuutokset toimivat myös indikaattoreina, viestien myös ekosysteemitason muutoksista. Vastaava tutkija Urho Lauri, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Pekcan-Hekim Zeynep (HY), Pennanen Jussi, Hudd Rickhard, Veneranta Lari, Auvinen Heikki, Raitaniemi Jari, Heikinheimo Outi, Puntila Riikka, Lehtonen Hannu (HY), Lappalainen Jyrki (HY) Yhteistyötahot Helsingin Yliopisto, Suomen vieraslajistrategia-työryhmät, EVIRA, SYKE, Ilmatieteenlaitos, Kala- ja vesitutkimus, Eestin merentutkimuslaitos. Rahoittajat MMM-ISTO, RKTL Hankkeen kesto 2009 - 2010 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
