Luonnonvaraisten vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokin on viime vuosina noussut merkittäväksi teemaksi vaelluskalakantojen hoidossa istutustulosten heikentymisen ja toisaalta EU:n vesipolitiikan tavoitteiden myötä.
Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen palauttamisen perusedellytyksiä on vaellusyhteyksien avaaminen kalateiden avulla. Viime vuosina kalateitä onkin rakennettu kiihtyvällä tahdilla niin Pohjois- kuin Etelä-Suomeen. Tästä huolimatta maassamme on erittäin vähän tietoa kalateiden toimivuudesta vaelluskalojen kulkuväylinä, sillä kalateiden seuranta ja tutkimus on ollut heikosti järjestettyä.
Toimivatko kalatiet? ? hankkeella pyritään täyttämään kalatiekysymyksiin liittyviä tietotarpeita. Hanke kuuluu osan RKTL:n rakennettujen jokien tutkimusohjelmaan (2011-2016).
Tavoitteet Tutkimuksella selvitetään kalateiden toimivuutta vaelluskalojen (lohi ja taimen) kulkuväylinä, arvioidaan kalateiden seurantaan soveltuvia menetelmiä sekä laaditaan suunnitelma maa- ja metsätalousministeriölle maamme kalatieseurantakohteista ja niihin soveltuvista seurantamenetelmistä. Tulokset Tutkimus käynnistyi keväällä 2010. Ensimmäisen tutkimusvuoden aikana selvitettiin mm. lohien ja taimenien hakeutumista Oulujoen Merikosken kalatiehen sekä automaattisen VAKI-kalalaskurin luotettavuutta kalateiden lohikalamäärien arvioinnissa. Alustavien tulosten perusteella lohien ja taimenien hakeutumisessa Merikosken kalatiehen on ongelmia. Vaikuttaa siltä, että kalat eivät löydä tai hakeudu kalatiehen suoraviivaisesti, vaan kalatiehen nouseminen viivästyy. Lisäksi isojen, useamman merivuoden lohien, nousu kalatiehen on melko vähäistä. Automaatisen VAKI-kalalaskurin havaittiin tuottavan luotettavia lukumääräarvioita isojen (>40 cm) lohikalojen määristä, mutta luotettava lajinmääritys vaatii kalalaskurin lisäksi kameraa tai videokameraa. Vaikuttavuus Kalateiden toimivuuden selvittäminen avaa uusia näkökulmia kalatierakentamisen tarpeellisuuteen ja jo olemassa olevien kalateiden toiminnan tehostamiseen. Tutkimustietoa voidaan lisäksi hyödyntää uusien kalateiden suunnittelussa sekä kalatiekohteiden seurannan järjestämisessä. Hankkeen tuottamia tietoja voivat hyödyntää mm. ympäristöhallinto ja viranomaiset, vesivoimayhtiöt sekä kalateiden ja vesialueiden omistajat.
Vastaava tutkija Orell Panu, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteystiedot
Muut henkilöt Mäki-Petäys Aki, Jaukkuri Mikko, Tuomivaara Helge, Laaksonen Tapio, Hyvärinen Pekka, Erkinaro Jaakko, Siltakoski Timo Yhteistyötahot Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö ja RKTL. Yhteistyötahoja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lapin ELY-keskus ja Oulun Energia, Hankkeen kesto 2010 - 2013 Hankkeen vaihe: päättynyt
|