|
Alustavien tulosten mukaan merimetsolla voi olla merkittävä vaikutus arvokalojen kannoista odotettavissa olevaan kalansaaliiseen. Merimetsokannan on ennustettu vahvistuvan Suomen rannikolla, vaikka kylmät talvet hidastavatkin kehitystä. Varsinais-Suomen merimetsoneuvottelukunta on edellyttänyt, että merimetson ravintoa ja kalakantavaikutuksia on selvitettävä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tutkii samassa yhteydessä, voidaanko häiritsemällä vähentää merimetsojen määrää kalataloudellisesti merkittävimmillä alueilla.
Vuosina 2010 - 2012 kerättiin sekä oksennuspallo- että poikasoksennusaineistoa Saaristo- ja Selkämeren merimetsokolonioista koko avovesikaudelta. Merimetson ravinnon kalalajikoostumus sisä- ja ulkosaariston kolonioissa on erilaista. Vuosien välillä ei ole toistaiseksi ollut suuria eroja, esimerkiksi kuhan ja ahvenen yhteenlaskettu osuus ravinnon painosta on ollut 31-39 %. Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on arvioida miten suuri vaikutus eri kokoisilla merimetsokannoilla on odotettavissa olevaan kuha-, ahven ja siikasaaliiseen rannikon eri osilla. Tämä tapahtuu tutkimalla merimetsojen ravinnon koostumusta aikuisten ja nuorten lintujen oksennuspalloista, pesäpoikasten tuoreoksennuksista sekä ammuttujen aikuisten lintujen suolistosta. Näin saadaan selville saalistettujen eri kalalajien osuudet sekä niiden koko- ja pituusjakautumat. SYKEn laskelmiin perustuvien merimetsokolonioiden ravinnon kokonaiskulutusarvioiden perusteella määritetään kuinka paljon eri kalalajeja on kulutettu eri alueilla. Vaikutukset tuleviin saaliisiin arvioidaan kalakantamallien avulla.
Vuonna 2013:
- julkaistaan merimetson ravinnon koostumusta ja saalistuksen vaikutuksia käsittelevä artikkeli
- julkaistaan raportti merimetson ravinnosta ja kalakantavaikutuksista Saaristo- ja Selkämerellä vuosina 2010-2012
- raportoidaan tutkimuksen edistyminen Varsinais-Suomen merimetsoneuvottelukunnalle
- osallistutaan Airisto-Velkuan kalastusalueen merimetson ravintotutkimuksiin ja suunnitellaan tutkimuksen jatkoa yhteistyössä kalastusalueiden ja Varsinais-Suomen elyn kanssa
Tulokset Vuosina 2010?2012 tehdyissä tutkimuksissa Saaristo- ja Selkämeren alueella merimetson ravinnosta on löytynyt 29 eri kalalajia.
Saaristomeren kolonioissa kokonaismassaltaan runsaimmat saalislajit olivat ahven, särki, kivinilkka, silakka, härkäsimppu, lahna, kiiski ja kuha sekä Selkämerellä silakka, kiiski, särki, ahven ja kivinilkka. Merimetson ravinnon saalislajisuhteissa on ajallista ja paikallista vaihtelua. Ahvenen ja kuhan osuudet massasta vuosina 2010?2012 vaihtelivat seuraavasti Saaristomerellä sisä-, väli- ja ulkosaaristossa sijainneiden kolonioiden ravinnossa: ahven 21?26 %, 24?39 % ja 29?43 % ja kuha 10 %, 2?8 % ja 0?2 %.
Merimetso käyttää ravinnokseen ruokailualueellaan runsaana esiintyviä sopivan kokoisia kalalajeja. Merimetso syö pääsääntöisesti 6?25 cm pitkiä kaloja, vaihteluvälin ollessa 3?46 cm. Merimetson syömien ahventen pituuden keskiarvo oli 15 cm (moodi 12 cm; minimi-maksimi 5?29 cm), särjen pituuden keskiarvo oli 15 cm (moodi 13 cm; minimi-maksimi 5?32 cm) ja kuhan pituuden keskiarvo 23 cm (moodi 28 cm; minimi-maksimi 7?40 cm).
Merimetson saalistamien ahventen ja kuhien keskikoko on suurempi kuin samalta alueelta pyydetyssä kurenuottanäytteessä. Vuonna 2010 merimetsot pyydystivät Saaristomerellä noin puoli miljoonaa kuhaa (40?60 tonnia) ja 4?5 miljoonaa ahventa (135?200 tonnia).
Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin laskemalla kuinka paljon saalista merimetson vuonna 2010 pyydystämät kuhat ja ahvenet olisivat tuottaneet ennen merimetson saapumista vallinneissa oloissa. Kuhat olisivat tuottaneet yli 100 tonnia ja ahvenet yli 300 tonnia saalista pääosin noin viiden vuoden aikana. Vuonna 2011 merimetson pyydystämisen ahventen määrä Saaristomerellä oli yli 8 miljoonaa ja vuonna 2012 yli 7 miljoonaa ja vastaavasti kuhien määrä noin 0,2 ja 0,35 miljoonaa kappaletta.
Vuosien 2010?2012 tulosten perusteella merimetson ravinnon käyttö aiheuttaa Saaristomerellä vuositasolla noin 400?500 tonnin ahvensaaliin ja 70?90 tonnin kuhasaaliin vähennyksen verrattaessa tilanteeseen ennen merimetson saapumista. Vaikuttavuus Ympäristö- ja kalatalousviranomaiset ELY -keskuksissa käyttävät tutkimustuloksia päätöksenteon tukena arvioidessaan minkälaisia toimia käytetään sovitettaessa yhteen kalastuksen ja lintujen suojelun intressejä. Vastaava tutkija Auvinen Heikki, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Raitaniemi Jari, Salmi A. Juhani, Heikinheimo Outi, Maikola Riikka Yhteistyötahot Rannikon kalastusalueet ja ELY-keskukset, SYKE, Turun AMK, Lantbruksuniversitetet , , Tutkimusta on osin rahoittanut Euroopan kalatalousrahasto (EKTR). Hankkeen kesto 2010 - 2015 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
