|
Jokiravun luontainen levinneisyys oli eteläinen, suuriin järviin laji ei pohjoisempana kotiutunut. Pienvesissä ja jokiympäristöissä jokirapua on siirtoistutettuna napapiirille saakka, suurjärvissä vain lahti- ja salmivesissä. Täplärapu puolestaan menestyy hy-vin suurjärvissä ja laiduntaa hyvinkin syvällä.
Omnivorin täpläravun vaikutukset eloyhteisössä ja suhteessa kalastoon ovat heikos-ti tunnettuja. Ravut mm. vähentävät kasvillisuutta, syövät alloktonista materiaalia ja saalistavat tehokkaasti pohjaeläimiä. On viitteitä, että rapuvesissä ahventen biomassa on kasvanut, eräät pohjakalat ovat väistyneet, ja ravut syövät joidenkin kalalajien mätiä. Toisaalta eräät kalaloiset voivat vähetä, kun ravut syövät väli-isäntinä toimivia nilviäisiä.
Päijänteellä ja Saimaalla täplärapukanta on toistaiseksi runsas vain eteläosissa. Vertaamalla eloyhteisöjen rakennetta alueilla, joilla on tiheät rapukannat, alueisiin, joista ravut puuttuvat, voidaan mitata ja arvioida täpläravun vaikutusta ranta-alueiden ekosysteemeihin suurissa järvissä.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Raputalousohjelma vastaa koealueiden rapukantoja koskevien tietojen tuottamisesta. Tutkimus kuuluu raputalousohjelman ?Ravut ekosysteemin osana? tutkimuskokonaisuuteen
Tavoitteet - näytteenottoa jatketaan muutamilla vertailualueilla Päijänteellä
- ravustusaineistot käsitellään ja valmistellaan julkaisukuntoon kuvaamaan rapu-populaatioiden tiheyttä ja rakennetta taustoittamaan yliopisto-osapuolen ekosysteemitason tutkimusta
Tulokset - kevään koeravustusten tuloksia käytetään hyödyksi ravustettavien täplärapukan-tojen vahvuuden arvioinnissa ja sitä koskevassa tiedotuksessa
- esitellään tutkimustuloksia suurjärvisymposiossa
Vastaava tutkija Pursiainen Markku, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Rajala Joonas, Jalli Simo Yhteistyötahot Jyväskylän yliopisto Hankkeen kesto 2008 - 2010 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
