|
Pienten hirvieläinten (valkohäntäkauris ja metsäkauris) liikkeet aiheuttavat ongelmia yhteiskunnalle, mm. kolareita ja vaikeuksia kannan tiheyden säätelylle ja arvioinnille. Tämän työn lähtökohtana on näkemys siitä, että pienten hirvieläinten liikkeiden ja niiden syiden parempi tunteminen on välttämätöntä suunniteltaessa pienten hirvieläinkantojen säätelyä ja tie- ja muuta yhdyskuntarakentamista sekä metsätuhoriskien ennalta estämistä.
Tutkimus keskitetään maantieteellisesti ja teemallisesti alueille, joilla pienten hirvieläinten yhteiskuntavaikutukset ovat suurimmat tai ovat ennustettavissa suuriksi tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä. Nämä alueet muodostavat jatkumon ihmisen luoman infrastruktuurin (esim. tiestö) määrän, ympäristön pirstoutuneisuuden ja talven ankaruuden suhteen. Kullakin alueella tutkitaan suurpetojen, metsästyksen ja liikenteen vaikutusta pienten hirvieläinten tilankäyttöön ja kuolevuuteen. Voidaan myös odottaa että suurpetojen vaikutus riippuu alueen olosuhteista (esim. metsäkauris näyttää hakeutuvan ihmisen luoman ympäristön tuntumaan petojen läsnä ollessa). Tutkimuksen perusmenetelmänä on pienten hirvieläinten liikkeiden seuraaminen GPS-GSM radiopantojen avulla.
Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä pienten hirvieläinkantojen hoidon ja niiden aiheuttamien vahinkojen estämisen tarpeisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. suunniteltaessa metsästyksen painottamista riskialttiille alueille ja säädeltäessä kantaa ihmisen infrastruktuurin pirstomassa maisemassa. Pienten hirvieläinten käyttäytymistä liikenneympäristössä selittävien regressiomallien avulla voidaan ennustaa kolaririskiä myös tutkimusalueiden ulkopuolella. Tietoa voidaan hyödyntää valittaessa uusien teiden linjauksia ja suunniteltaessa riista-aitoja ym. hirvieläinkolareiden ehkäisemiseen tähtääviä järjestelyjä. Lisäksi tutkimuksen tulokset auttavat ennakoimaan pienten hirvieläinten levinneisyyden muutoksia ja suurpetojen leviämisen ja yleistymisen vaikutuksia pienten hirvieläinkantojen hoitoon. Tavoitteet Tuottaa tietoa hirvieläinten aiheuttamien metsätuhojen ja hirvikolareiden ehkäisemisen tarpeisiin. Vastaava tutkija Pusenius Jyrki, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Timonen Petri, Laaksonen Sauli (Elintarviketurvallisusvirasto) Hankkeen kesto 2008 - 2011 Asiasanat elinympäristöt, hirvieläimet, liikenne, suurpedot Hankkeen vaihe: käynnissä
| 
