|
Säätelemätön kalastus voi johtaa tilanteeseen, jossa kalat pyydetään keskenkasvuisina jo ennen ensimmäistä kutua. Säätelyn avulla pyritään saamaan kalakannasta mahdollisimman suuri tuotto ja samalla turvaamaan lisääntyminen.
Tässä hankkeessa tutkitaan kalastuksen säätelyn vaikutuksia:
-kalakannoissa
-kalayhteisöissä
-ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliissa ja pyyntiponnistuksessa
-kalastajien asenteissa
Menetelminä on mallintaminen ja säätelyn vaikutusten seuranta kalastustiedustelujen ja koekalastusten avulla. Tavoitteet Tuottaa tietoa kalastuksen säätelyn vaikutuksista erilaisiin vesistöihin ja tavoitteisiin soveltuvan kalastuksen säätelyn suunnittelemisen tarpeisiin. Tulokset Verkkokalastusta on säädelty 1990-luvun loppupuolelta mm. Koloveden ja Koitereen kalastusalueilla Vuoksen vesistössä. Säätelyn tuloksena verkkopyynti tiheillä verkoilla on vähentynyt kolmannekseen. Saaliskuhien keskikoko on noussut 700 grammasta kiloon. Säätelyn aikana minkään kalalajin kokonaissaalis ei ole merkittävästi muuttunut (Kala- ja riistaraportteja nro 359 ja Kala- ja riistaraportteja nro 330).
Saaristomerellä tutkittiin mallintamalla verkon solmuvälin nostamista nylyisestä 43 mm:stä 50 tai 55 mm:iin. Tarkastelussa otettiin myös taloudelliset tekijät huomion, koska kuhan kalastus on pääasiassa ammattimaista. Solmuvälin nosto aiheuttaisi ammattikalastajille suuren tulonmenetyksen, jonka vaikutus kestäisi 8 vuotta ja olisi taloudellisesti kestämätön muutos. (Fisheries Research 77, Kala- ja riistaraportteja nro 297.)
Saimaannorpan saalistuksen vaikutuksia muikkukantaan tutkittiin Saimaan Pihlajavedessä mallintamalla. Pihlajaveden norpat syövät noin 68 tonnia kalaa vuodessa. Muikkukannan ollessa vahva norppien saalistuksesta ei ole juuri haittaa kalastukselle eikä se lisää kalastuksen säätelytarvetta (Biological Conservation 125).
Muikkukantojen tilasta kerättyjä yksikkösaalis-, kaikuluotaus- ja ikärakennetietoja käytettiin hyväksi ratkaistaessa muikun kalastuksen säätelytarvetta Vuokalan ja Puruveden kalastusalueilla (Kala- ja riistaraportteja nro 290 ja Kala- ja riistaraportteja nro 323).
Vuokalan kalastusaluella arvioitiin mallin avulla istutettujen järvilohien ravinnon käytön olevan avainasemassa muikkukannan koon määräytymisessä. Muikun kutukannan suurentaminen kalastusta ohjaamalla voi auttaa kannan runsastumista (Ann. Zool. Fennici 41). Vastaava tutkija Auvinen Heikki, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Turun riistan- ja kalantutkimus
Yhteystiedot
Muut henkilöt Heikinheimo Outi, Jurvelius Juha, Kolari Irma, Raitaniemi Jari Yhteistyötahot Vuoksen vesistön kalastusalueet, TE-keskukset, Fiskeriverketin, Venäjän Karjalan tasavallan kalantutkimuslaitos ja Durhamin yliopisto (UK). Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
