|
Suurin osa suomalaisista elintarvikkeeksi päätyvistä ravuista on luonnosta pyydettyjä, viljeltyä kotimaista rapua tulee kulutukseen hyvin vähän. Tuotteena rapu on erikoinen, sillä pyynnistä ravut päätyvät välivaiheiden kautta elävinä kotikeittiöön, ravintolan keittiöön tai teollisuuteen. Kaloilla on laadun varmistajana toimiva kylmäketju, mutta eläviltä makean veden ravuilta alan tutkimuskin puuttuu. Tavoitteet Suomen (täplä)rapusaalis kasvaa, ja ajoittain ja alueellisesti ollaan oltu jo ylituotantotilanteessa ja kohdattu markkinointivaikeuksia. Samalla viljeltyjen tuontirapujen tarjonta kasvaa. Tutkimushanke selvittää kotimaisen ravun laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä, jotta laatu voidaan ylläpitää hyvänä ja siten kulutuskysyntä säilyttää ja jopa kasvattaa.
Laatuketjuselvityksessä keskitytään vaiheisiin, joissa ravut ovat eläviä. Alustavissa haastatteluissa rapujen tuotelaatua heikentävinä tekijöinä mainitaan mm. saksien puuttuminen, kuoren kovuus, kuoren likaisuus ja värivirheet sekä suolen tyhjenemättömyys. Nämä tekijät ovat mitattavissa ja tuloksien perusteella voidaan muuttaa laatua heikentäviä toimintatapoja. Vastaava tutkija Savolainen Riitta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
