|
Itämeren hyljekantojen kasvun myötä niiden aiheuttamat vahingot kalastuksessa ja kalankasvatuksessa ovat lisääntyneet. Hylkeiden arvellaan myös saalistuksellaan vaikuttavan kalakantoihin ja olevan uhka lohen istutus- ja luonnonpoikasille. Erityisesti hallin ravinnonkäytöstä ja sen vaikutuksista on muodostunut kiistakysymys, jota vaikeuttaa tutkitun ajankohtaisen tiedon vähäisyys ravinnon koostumuksesta ja ajallisesta vaihtelusta. Hylkeiden ravinnon monipuolisen selvittämisen tärkeyttä on korostettu Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa. Myös hallitusohjelma painottaa erityisesti sitä, että hylkeen vaikutukset lohen poikaskuolevuuteen selvitetään. Tavoitteet Tässä hankkeessa tutkitaan hylkeiden ravintoa ja niiden kalastovaikutuksia Perämeren pohjoisosassa. Tutkimus kohdistuu ajallisesti erityisesti alkukesään, jolloin Perämeren rannikkoalueella on paljon aikuisia lohia ja vaelluspoikasia (luonnonpoikasia ja istutettuja) sekä muita taloudellisesti tärkeitä kalalajeja (mm. taimen, siika, muikku ja silakka). Ravinnonkoostumusta selvitetään kahdella eri tutkimusmenetelmällä (mahasuolistoanalyysit ja isotooppitutkimus), mikä vahvistaa osaltaan tulosten luotettavuutta. Tulokset Lohikalojen osuus oli merkittävä aikuisten hallien ravinnossa. Hallin saalistus kohdistuu myös istutettuihin lohikaloihin, erityisesti taimeneen. Norpan ravinto koostui pääasiallisesti kolmipiikeistä, mutta näytteissä oli myös kuoreita, silakoita ja muikkuja.
Vuoden 2009 aineistossa kappalemäärässä mitattuna hallin kolme yleisintä ravintokohdetta olivat muikku, silakka ja siika. Muikun suuri osuus selittynee osittain tutkimusajankohdan vahvoilla vuosiluokilla.
Lohen ja taimenen osuus hallin ravinnossa oli molempina tutkimusvuosina selkeästi suurempi kuin aikaisemmissa Itämerellä ja Pohjanlahdella tehdyissä tutkimuksissa.
Norpan ravinnossa kolme yleisintä lajia olivat kolmipiikki, kuore ja muikku. Lohta ja taimenta ei löydetty norppien ravintonäytteistä, mutta näytemäärä on varsinkin kesäkuukausilta pieni. Kevätjäiltä pyydettyjen hylkeiden ruuansulatuskanavasta ei voida olettaa löytyvän suuria määriä lohikaloja, koska varsinkaan lohikalojen vaelluspoikasia ei silloin ole meressä.
Hallin saalistuksen kohdistuminen istutuskaloihin
Vuonna 2009 pyydystetyistä halleista neljällä oli mahassaan lohikalojen merkinnässä käytettävä Carlin-merkki. Kolme merkkiä oli peräisin vuosina 2008 ja 2009 Perämerelle istutetuista taimenista ja yksi Kemijokisuulle toukokuussa 2008 istutetusta lohesta Yhden hallin ruuansulatuskanavassa oli lisäksi kolmen lohen tai taimenen, 65 muikun, 39 siian tai muikun, kahden kuoreen ja yhden silakan jäänteitä.
Vuonna 2008 pyydystetyistä 19 hallista kolmella oli mahassaan Carlin-merkki. Yhdellä hallilla oli neljä merkkiä, jotka olivat peräisin kolmesta Kemijokisuuhun toukokuussa 2008 istutetusta ja yhdestä Iijokisuuhun vuonna 2007 istutetusta taimenesta. Kyseisellä hallilla oli lisäksi noin 60 nuoren taimenen luuston osia ruuansulatuskanavassaan.
Taimenten Carlin-merkkejä löytyi kumpanakin vuotena selvästi enemmän kuin lohien merkkejä. Tulos viittaa siihen että hallit saattavat saalistaa suhteellisesti enemmän istutustaimenia. RKTL:n keräämien tietojen mukaan Perämeren jokisuihin istutetaan vuosittain noin 2 miljoonaa lohen vaelluspoikasta ja meritaimenia arviolta noin 30 % istutuslohien määrästä. Karkean arvion mukaan voidaan olettaa, että hylkeen täytyy syödä 20?40 taimenen poikasta, jotta sen mahasta voi löytyä yksi Carlin-merkillä varustettu poikanen.
Aineistoa tarvitaan lisää
Tässä tutkimuksessa on saatu paljon uutta tietoa hylkeiden ravinnonkäytöstä Perämerellä. Aineiston perusteella ei kuitenkaan voida tehdä luotettavia arvioita hylkeiden saalistuksen kalastovaikutuksista. Näytteitä olisi saatava myös Selkämereltä ja Merenkurkusta ja varsinkin kesäkuukausilta. Myös Carlin-merkkien keskimääräinen viipymisaika ruuansulatuskanavassa olisi tiedettävä, jotta voitaisiin tarkemmin laskea hylkeiden saalistusvaikutusta istutuskaloihin.
Vastaava tutkija Lehtonen Esa, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Gavrilov Markku (Riista- ja kalatalouden tutkimuslait), Riikonen Raimo (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Kunnasranta Mervi (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Yhteistyötahot Jyväskylän yliopisto, Evira, Fiskeriverket Hankkeen kesto 2008 - 2010 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
