Peltoviljelyn kestävyyttä pitää parantaa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan talvien lauhtuessa muokkausta on vähennettävä ja pellon kasvipeitteisyyttä lisättävä vesistökuormituksen hallitsemiseksi. Ympäristötuki ohjaa keventämään muokkausta ja monipuolistamaan viljelykiertoa. Näiden muutosten vaikutuksia sadonmuodostukseen ja kasvinsuojeluun ei tunneta riittävästi. Maan rakenteen kehityksen ohjaaminen viljelyteknisin valinnoin vaatii sekin lisätutkimusta. Tavoitteena on kahden vesistökuormituksen hallinnan kannalta keskeisen keinon, muokkauksen keventämisen ja viljelyn monipuolistamisen, kehittäminen kestävyys huomioiden. Samalla luodaan pohjaa pitkäjänteiselle viljelymenetelmäkehitykselle. Tulokset parantavat vesistökuormituksen vähentämiseen tarkoitettujen menetelmien toimintavarmuutta. Tutkimus tuottaa toimintamalleja kasvinsuojelun ennakointiin, eri kasvien viljelytekniikkaan suorakylvön yhteydessä ja maan rakenteen kestävyyden ja läpäisevyyden parantamiseen. Edellä mainittu tutkimustieto tarvitaan ilmastomuutokseen sopeutumisessa ja sen hidastamista varten. Tutkimuksesta saadaan pohjatietoa viljelymenetelmien kehitystyöhön tuotannollisen, ympäristöllisen ja taloudellisen kestävyyden parantamiseksi pitkällä aikavälillä. KESVIL on kattohanke. Sidosryhmiä ovat yliopistot, tutkimuslaitokset ja elintarvikealan yritykset Suomessa ja Euroopassa. Talous- ja teknologiatutkimus liitetään osahankkeisiin kattohankkeen edetessä. Hankkeessa tehdään kiinteää osahankkeiden välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä useiden MTT:ssä meneillään olevien hankkeiden kanssa. Osahanke 1: Kasvitautien hallinta maaperän mikrobiston avulla Tavoitteena on selvittää, miten muokkauksen keventämisellä ja kasvivalikoiman monipuolistamisella voidaan vahvistaa peltomaan mikrobiston luontaista kykyä tukahduttaa kasvitauteja aiheuttavien pieneliöiden lisääntymistä. Tavoitteena on lisätä kasvuston elinvoimaisuutta hyödyntää tarjotut viljelypanokset mahdollisimman tehokkaasti, vähentää kasvitautien torjunta-aineiden tarvetta sekä hallita kasvitauteja, joiden torjuntaan ei ole tehokkaita menetelmiä. Toteuttamisessa hyödynnetään MTT BEL:n tarjoamia modernin biotekniikan menetelmiä maaperämikrobiologisessa tutkimuksessa. Osahanke 2: Laadukas sato kestävillä viljelymenetelmillä Tavoitteena on, että uusien muokkaus- ja kylvötapojen yhteydessä toteutettava viljelytekniikka ja kasvinsuojelun taso vähentävät ympäristökuormitusta ja että ne vastaavat kasvien tarpeita. Tuloksena ovat torjunta-aineiden, erityisesti glyfosaatin ympäristölle turvallinen käyttö sekä viljelytekniset ja kasvinsuojeluriskien hallintaohjeet eri peltokasveille. Monipuolisen kasvivalikoiman ja biologisen typen sidonnan hyödyntämistä muokkausta vähennettäessä tutkitaan. Sadon ja laadun muodostumisen kriittisiä tekijöitä selvitetään menetelmien kehittämiseksi. Osahanke 3: Hyvärakenteinen maa vesistökuormituksen vähentäjänä Tavoitteena on parantaa viljelyteknisin keinoin maan mururakenteen vedenkestävyyttä ja huokosrakenteen läpäisevyyttä. Hankkeessa keskitytään savimaihin, joiden eroosio ja kiintoaineksen mukana kulkeutuvan fosforin huuhtoutuminen on merkittävä ongelma tarkasteltaessa Suomenlahden ja Saaristomeren kuormitusta. Osatavoitteet ovat mururakenteen kestävyyden parantaminen teollisuuden ylitteiden ja kalkituksen avulla sekä uusien keinojen kehittäminen maan huokosrakenteen läpäisevyyden parantamiseksi Hanke kohdistuu MTT:n vuoden 2008 painopisteisiin – Vesistökuormituksen uudet ratkaisut, ml. Itämeren tilan parantaminen – Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen – Välillisesti myös painopisteeseen Bioenergia ja biomateriaalit
Tavoitteet
Tavoitteena on kahden vesistökuormituksen hallinnan kannalta keskeisen keinon, muokkauksen keventämisen (etenkin suorakylvö) ja viljelyn monipuolistamisen, kehittäminen kestävällä tavalla. Samalla luodaan pohjaa pitkäjänteiselle viljelymenetelmäkehitykselle, jota tarvitaan ilmastomuutokseen sopeuduttaessa ja sitä hidastettaessa. KESVIL on kattohanke, joka koostuu kolmesta osahankkeesta. Sen eri osiin tullaan hakemaan MTT:n ulkopuolista rahoitusta. Osahankkeiden toteutukseen osallistuvia sidosryhmiä ovat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa ja muualla Euroopassa. Talous- ja teknologiatutkimus liitetään osahankkeisiin kattohankkeen edetessä. Hanke järjestää tutkija- ja sidosryhmätapaamisia valtakunnallisen keskustelun käynnistämiseksi aiheesta. Osahankkeet muodostavat yhteisen kokonaisuuden, jossa tehdään yhteistyötä mm. koekenttien, menetelmien, tiedonvaihdon ja tiedotuksen suhteen. Osahanke 1: Kasvitautien hallinta maaperän mikrobiston avulla Tavoitteena on selvittää, voidaanko muokkausmenetelmän keventämisellä ja viljelyn monipuolistamisella vahvistaa peltomaan mikrobiston luontaista kykyä tautimikrobien tukahduttamiseksi. Soveltavana tavoitteena on kehittää viljelyteknisiä menetelmiä, jotka johtavat kasvitautitorjunta-aineiden käytön tarpeen vähenemiseen ja löytää ratkaisuja sellaisten kasvitautien hallintaan, joihin käytettävissä olevilla torjunta-aineilla on heikko tehovaste. Lisäksi pyritään tunnistamaan maaperässä esiintyviä potentiaalisesti antagonistisia mikrobilajeja ja saamaan selville mikrobiekologisia mekanismeja. Toteuttamisessa hyödynnetään MTT BEL:n tarjoamia modernin biotekniikan menetelmiä maamikrobiologisessa tutkimuksessa. Osahanke 2: Laadukas sato kestävillä viljelymenetelmillä Osahankkeen tavoitteena on, että uusien muokkaus- ja kylvötapojen yhteydessä toteutettava viljelytekniikka ja kasvinsuojelun taso vähentävät ympäristökuormitusta ja että ne vastaavat kasvien tarpeita. Tuloksena ovat torjunta-aineiden, erityisesti glyfosaatin ympäristölle turvallinen käyttö sekä viljelytekniset ja kasvinsuojeluriskien hallintaohjeet eri peltokasveille. Yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tutkitaan glyfosaatin ja muiden torjunta-aineiden sitoutumista, hajaantumista ja irtaantumista maasta ja kasvijätteestä. Tavoitteena on kehittää malli, jolla maan fosforiluvun avulla määritetään glyfosaatin huuhtoutumisriski. Tuloksia käytetään peltojen turvallisiin fosforilannoitus- ja glyfosaatinkäyttöohjeisiin. Suorakylvön viljelytekniikkaa tarkennetaan. Luodaan keinot ilmenneiden laatuongelmien (vehnän valkuaispitoisuus ja mallasohran jyväkoko), poistamiseksi. Selvitetään palkokasvien typen tehokasta käyttöä, jotta palkokasvit tuottaisivat hyötyä ympäristöhaittojen sijaan. Kasvinsuojelun tavoitteena on riskien ennakointi jo viljelysuunnitteluvaiheessa. Osahanke 3: Hyvärakenteinen maa vesistökuormituksen vähentäjänä Maatalouden aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämisen kannalta hyvin vettä läpäisevä maaprofiili, kestävä muru- ja huokosrakenne sekä kasvukauden sääoloista riippumatta hyviä satoja tuottava kasvualusta ovat tärkeitä tavoitteita. Osahankkeessa tutkitaan keinoja parantaa maan mururakenteen vedenkestävyyttä eroosion ja fosforin huuhtoutumisen estämiseksi ja varmistaa huokosrakenteen läpäisevyys, kun muokkausta vähennetään tai siirrytään suorakylvöön. Huokosrakenteen läpäisevyys on oleellinen ominaisuus vähennettäessä pintavaluntaa. Lisäksi suorakylvetyn savimaan tiivis rakenne lienee osasyy siihen, että dityppioksidiemissiot olivat suorakylvetyssä maassa keskimäärin suuremmat kuin kynnetyssä. Hankkeessa keskitytään savimaihin, joiden eroosio ja kiintoaineksen mukana kulkeutuvan fosforin huuhtoutuminen on merkittävä ongelma tarkasteltaessa maataloudesta lähtöisin olevaa Suomenlahden ja Saaristomeren kuormitusta.
Vaikuttavuus
Tulokset parantavat vesistökuormituksen vähentämiseen tarkoitettujen viljelymenetelmien toimintavarmuutta. Tutkimus tuottaa tietoa ja toimintamalleja kasvinsuojelun ennakoinnista, glyfosaatin huuhtoutumisriskistä ja eri kasvilajien viljelytekniikasta suorakylvettäessä sekä maan rakenteen kestävyyden ja läpäisevyyden parantamisesta. Tutkimuksessa selvitetään monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet kasvitautien ehkäisijänä ja laadukkaan sadon tuottajana. Tiedonkäyttäjinä ovat viljelijät, hallinto, neuvonta, opetus, muut tutkijat, kasvinjalostus, kauppa ja alan teollisuus (kone-, elintarvike-, rehu-, lannoitus- ja torjunta-aineteollisuus). Tutkimus lisää tietoa ilmastomuutokseen sopeutumisesta ja auttaa kehittämään menetelmiä ilmastonmuutoksen hillintään. Tutkimuksesta saadaan pohjatietoa kilpailukykyä ja tuotantovarmuutta parantavien viljelymenetelmien kehitystyöhön tuotannollisen, ympäristöllisen ja taloudellisen kestävyyden parantamiseksi pitkällä aikavälillä.
Vastaava tutkija
Jalli Marja Yhteistyötahot
Helsingin yliopisto Agroteknologian laitosProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap NSL Suomen ympäristökeskus
Hankkeen kesto 2008 - 2010
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|