M Tutkimushankekuvaus, RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Ohita navigointilinkit

Paluu Hankehaaviin

Eri poronhoitomallien ekologinen perusta ja tuottavuus

Paluu Hankehaaviin

	

Poronhoito ja sen toimintaympäristö on muuttunut monin eri tavoin viime vuosikymmeninä. Nykyisellään poronhoitoalueen eri osissa on käytössä monia erilaisia poronhoitotapoja ja ?malleja. Myös eri maiden poronhoitomallit eroavat Suomessa käytetyistä. Hanke keskittyy nykyisten poronhoitomallien tutkimiseen ja vertailemiseen Suomen poronhoitoalueen paliskunnissa.

Hanke voidaan jakaa neljään osakokonaisuuteen:

? Pitkäaikaisten poromäärien, laidunnustavan ja muun maankäytön vaikutukset laitumiin
? Laidunten laadun ja tilan sekä lumi- ja kaivuolosuhteiden vaikutus poron talviravinnon koostumukseen
? Laidunten tilan, porotiheyksien ja lumi- ja sääolosuhteiden vaikutus eri populaatioparametreihin ja porokannan tuottavuuteen eri poronhoitomalleissa
? Poronhoidon brutto- ja nettotuotos eri poronhoitomalleissa

Tavoitteet

Tutkimushankeen tavoitteena on saada ajan tasalla olevaa tutkimustietoa eri poronhoitotapojen ja ?mallien ekologisesta perustasta ja tuottavuudesta kyseisten mallien tuottavuuden, kannattavuuden ja kestävyyden vertailemiseksi ja arvioimiseksi.

Tulokset

1)Pitkäaikaisten poromäärien, laidunnustavan ja muun maankäytön vaikutukset laitumiin

Jäkälälaidunten jäkäläbiomassoihin ja niiden muutoksiin vaikuttavia tekijöitä selvitettiin laiduninventointien aineistojen avulla. Havaittiin jäkälälaidunten biomassojen riippuvan sekä poronhoidon sisäisistä että sen ulkopuolisista vaikutustekijöistä. Poronhoidon osalta pitkäaikainen porotiheys jäkälälaitumilla ja niiden laidunnustapa vaikuttivat laidunten jäkäläbiomassoihin ja niiden muutoksiin. Mitä korkeammat pitkäaikaiset porotiheydet olivat jäkälälaitumilla, sitä pienemmät jäkäläbiomassat laitumilla havaittiin. Parhaassa kunnossa jäkälälaitumet olivat laidunkiertoaidoilla erotetuilla talvilaidunalueilla, selvästi kuluneemmat ympäri vuoden käytössä olevilla talvilaidunalueilla ja kaikkein kuluneimmat kesälaidunalueilla. Laidunnustavalla oli myös vaikutusta varpujen, sammalten, heinien ja ruohojen sekä karikkeen ja mineraalimaan määriin laitumilla.

Muun maankäytön osalta jäkälälaidunten kasvupaikka ja ikäluokkarakenteella, varttuneiden ja vanhojen metsien osuudella sekä erilaisten maanäytön alueiden ja rakennelmien osuudella oli vaikutusta jäkälälaidunten jäkäläbiomassoihin ja niiden muutoksiin. Itä-Inarin ja ?Utsjoen alueella myös etäisyys Kuolan Nikkeliin selitti jäkälämääriä ja niiden muutosta. Parhaiten jäkälää oli varttuneissa ja vanhoissa mäntymetsissä ja selvästi vähemmän hakkuualueilla, taimikoissa ja nuorissa mäntymetsissä. Jäkälämäärät olivat selvästi pienimmät myös tunturialueiden laiduntyypeillä, tunturikoivikoissa ja erityisesti tunturikankailla. Mitä pienempi oli varttuneiden ja vanhojen mänty- ja kuusimetsien osuus paliskunnan maa-alasta, sitä pienemmät jäkälämäärät jäkälälaitumilla mitattiin. Vastaavasti mitä suurempi oli erilaisten maankäyttöön liittyvien alueiden ja rakennelmien osuus paliskuntien alueilla, sitä pienemmät jäkälämäärät havaittiin jäkälälaitumilla. Vyöhykkeellä, joka ulottui 80 kilometriä Kuolan Nikkelistä länteen, havaittiin jäkälämäärien olevan suhteellisesti pienemmät kuin muiden vaikutustekijöiden perusteella olisi voitu ennustaa.

2) Laidunten laadun ja tilan sekä lumi- ja kaivuolosuhteiden vaikutus poron talviravinnon koostumukseen

Poron talviravitsemuksessa vallitsevia ravintokasveja sekä tunturi- että metsäpaliskunnissa olivat papananäytteistä tehtyjen analyysien perusteella varvut ja jäkälät. Luppojäkäliä ei tutkimuksessa kyetty vielä luotettavasti erottamaan maajäkälistä, joten ne yhdistettiin metsäpaliskuntien osalta kaikkiin jäkäliin. Myös sammalia sekä heiniä ja saroja esiintyi yleisesti porojen talviravinnossa, mutta tunturialueella heinät ja sarat olivat talviravinnossa metsäaluetta yleisempiä, kun taas sammalia esiintyi siellä vähemmän. Jäkälää esiintyi talviravinnossa hieman enemmän ja varpuja vähemmän niissä paliskunnissa, joissa jäkälälaitumilla oli enemmän jäkälää. Talven edetessä ja lumiolosuhteiden vaikeutuessa kohti kevättä havaittiin jäkälien osuuden vähenevän poron ravitsemuksessa. Kevättalvella poron ravitsemuksessa oli heiniä ja saroja enemmän ja sammalia vähemmän kuin muun talven aikana.

3) Laidunten tilan, porotiheyksien ja lumi- ja sääolosuhteiden vaikutus eri populaatioparametreihin ja porokannan tuottavuuteen eri poronhoitomalleissa

Vaadinten ja vasojen ruhomitoissa, sarvien koossa, painoissa ja kuntoparametreissa oli paliskuntien välillä eroja kuudessa paliskunnassa erotuksissa tehtyjen mittausten perusteella. Useimmat mitatuista parametreista korreloivat keskenään, mikä viittaa ravinto- ja laidunolosuhteiden vaikuttavan moniin kasvu- ja kuntotekijöihin porolla. Nämä ravinto- ja laidunolosuhteet ovat paliskuntien välillä erilaiset, mikä puolestaan vaikuttaa porokarjojen tuottavuuteen eri paliskunnissa.

Analysoitaessa poronhoitoalueen 20 pohjoisimman paliskunnan aineistoja havaittiin laidunten määrän ja laadun sekä porojen hoitotavan vaikuttavan porokannan tuottavuuteen paliskunnissa. Vasatuotto riippui käytettävissä olevan kesäravinnon ja kesälaidunten määristä sekä porojen talvisesta hoitotavasta. Systemaattisessa maastoruokinnassa olevien porojen vasatuotto oli korkeampi kuin pelkästään luonnonlaitumilla olevien tai talvella tarharuokinnassa olevien porojen vasatuotto. Vasatuotto nousi myös, kun jäkälälaidunten osuus paliskunnan maa-alasta kasvoi. Vasojen teuraspainoihin porojen hoitotapa näytti vaikuttavan hieman eri tavalla, sillä luonnonlaitumilla laiduntaneiden porojen vasat olivat alustavien analyysien perusteella kaikista painavimpia. Vasojen teuraspainot nousivat luppolaidunten osuuden noustessa paliskunnan maa-alasta, mutta jäkälälaidunten osuudella näytti olevan päinvastainen vaikutus. Eloporoa kohti laskettu lihantuotanto näytti selvimmin riippuvan porojen hoitotavasta ja porojen saatavilla olevan kesäravinnon määrästä. Systemaattisen maastoruokinnan piirissä olleilla poroilla eloporoa kohti laskettu lihantuotanto oli korkeampi kuin pelkästään luonnonlaitumilla tai tarharuokinnassa olleilla poroilla. Saatavilla olevan kesäravinnon määrän kasvaessa myös lihantuotanto eloporoa kohti kasvoi. Aineistoihin liittyvä julkaisu on vielä tekeillä.

4) Poronhoidon brutto- ja nettotuotos eri poronhoitomalleissa

Hankkeen aikana ei vielä ehditty analysoida tai mallintaa eroja poronhoidon brutto- ja nettotuotoksessa eri poronhoitomalleissa. Sen sijaan hankkeen loppuvaiheessa valmisteltiin uusi hanke poronhoidon tuottavuuden ja kannattavuuden mallintamiseksi ja analysoimiseksi bioekonomisen systeemimallinnuksen avulla. Tämä hanke on käynnistynyt vuoden 2011 aikana ja jatkuu vuoden 2013 loppuun ks. http://www.mitietorakenteet.fi/hankehaavi/RKTL/RKTL.php?hanid=252656.

Vastaava tutkija

Kumpula Jouko, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Muut henkilöt

Törmänen Heikki, Siitari Jukka, Siitari Sari, Colpaert Alfred (Joensuun yliopisto), Tanskanen Ari (Joensuun yliopisto), Anttonen Marja (Oulun yliopisto)

Julkaisut

Tieteelliset julkaisut:
Kumpula, J., Colpaert, A. & Anttonen, M. 2007: Does forest harvesting and linear infrastructure change the usability value of pastureland for semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus). ?Annales Zoologici Fennici 44: 161-178.

Kumpula, J & Colpaert, A. 2007: Snow conditions and usability value of pastures for semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus) in northern boreal forest area. ?Rangifer 27 (1): 25-39.

Røed, K.H., Holand, Ø., Mysterud, A., Tverdal, A., Kumpula, J. & Nieminen, M. 2007: Male phenotypic quality influences offspring sex ratio in a polygynous ungulate. ?Proc.R.Soc. B 274: 727-733.

Kumpula, J., Colpaert, A. & Tanskanen, A. 2008: Porojen laidunten valinta muuttuneessa metsä- ja maisemarakenteessa Keski-Lapissa. ?Suomen Riista 54: 69-82.

Laaksonen, S., Pusenius, J., Kumpula, J., Venäläinen, A., Kortet, R., Oksanen, A. & Hoberg, E. 2010. Climate change promotes the emergence of serious disease outbreaks of filarioid nematodes. EcoHealth 7(1):7-13.

Kumpula, J., Stark, S., & Holand, Ø 2011: Seasonal grazing effects by semi-domesticated reindeer on subarctic mountain birch forests. ?Polar Biology 34:441?453 ( DOI 10.1007/s00300-010-0899-4).

Anttonen, M., Kumpula, J. & Colpaert, A. 2011: Range selection by semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus) in relation to infrastructure and human activity in the boreal forest environment, Northern Finland. ?Arctic 64(1), in print.

Kumpula, J., Kurkilahti, M.,Helle, T. & Colpaert, A. 2011: Effect of different environmental and land use factors on the areal ground lichen biomass values in the reindeer rangeland system in Finland. (Käsikirjoitus)


Muut kirjoitukset:
Kumpula, J., Colpaert, A., Anttonen, M. & Tanskanen, A. 2007: Effect of forest harvesting on the usability value of pastureland for reindeer in northern parts of Finland (Abstrakti). ?Kirjassa:, XIIth International scientific conference on the study of arctic ungulates, 8-13th August, 2007, Yakuts, Russia, Abstracts, Part II. Sivut 64-65.

Anttonen, M., Kumpula, J. & Colpaert, A. 2007: Effects of infrastructure and human activity on pasture selection of reindeer in northern Finnish Lapland. ?Kirjassa: Abstracts, Part II, XIIth International scientific conference on the study of arctic ungulates, 8-13th August, 2007, Yakutsk, Russia, Abstracts, Part II. Sivut 17-18.

Kumpula, J. & Colpaert, A. 2007: Vanhat metsät ja poronhoito, miksi yhdistelmä aiheuttaa laajoja kiistoja? ?Lapin Kansa, toukokuu.

Kumpula, J. 2008: Poro ja lumi. ?Poromies 75(5): 30-31.

Kumpula, J., Peltonen, M., Suvilampi, E. & Siitari, J. 2008: Metsänkäsittelyt ja porolaitumet, Metsähallituksen hakkuukoealueiden seurantatulokset Pohjois-Lapissa vuosilta 1997-2007 ? Yhteenveto seurannasta. ?Tutkimusraportti, RKTL, Kaamanen, 39 sivua.

Kumpula, J., Tanskanen, A., Colpaert, A., Anttonen, M., Törmänen, H., Siitari, J. & Siitari, J. 2009: Different land use pressures and the present state of reindeer winter ranges in northernmost Finland (abstrakti). ?Kirjassa: Reindeer husbandry and the surrounding world, Abstracts and presentations (toim. R.E. Haugerud), Rangifer Report No. 13, 2009: 52-53.

Kumpula, Jouko. 2010. Porotalouden tutkimusyhteistyö tiivistyy. Apaja 1/2010:30-31.

Kumpula, Jouko; Kurkilahti, Mika. 2010. Mitkä tekijät selittävät laidunten jäkälämääriä? Poromies 5/2010:20-21

Kumpula, Jouko; Kurkilahti, Mika 2010. Which factors explain the amounts of ground lichens on reindeer pastures? (abstract) Rangifer report No. 14/2010, p.100-101.

Alfred Colpaert &Jouko Kumpula. 2010. Reindeer pasture changes in northern Finland 1995 ? 2005 (abstract). Teoksessa: (toim.), 11th International Circumpolar Remote Sensing Symposium. ss. 7. Cambridge.

Kumpula, J. 2011: Poronhoidon tuottavuus ja kannattavuus erilaisissa laidun- ja ympäristöolosuhteissa ? Alustavan bioekonomisen mallin kehittäminen poronhoitoon ja sen avulla saadut ennusteet. ? Kehittämistyö, Ympäristöekonomian Dipolma koulutusohjelma,Excel-malli ja tutkimusraportti, 28 s.

Polojärvi, K., Colpaert, A., Matengu, K. & Kumpula, J. 2011: GPS collars in studies of cattle movement: Cases of northeastern Namibia and north Finland. ?In: Engineering earth ? The impacts of megaengineering projects (ed. Brunn S. D.), Springer, London and New York 2011, pp. 173-188.

Hankkeen kesto 2006 - 2010

Hankkeen vaihe: päättynyt

 

Lähde: RKTL Hankehaavi

 

© 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.