|
Suomalainen metsätalous on saavuttanut eräänlaisen laki- tai käännepisteen: metsien pirstoutuminen jatkuu lähes vakioisena eli metsämme muuttuvat dynaamisesti, mutta fragmentoitumisaste pysyy ennallaan. Metsien alueellisessa ikärakenteessakaan ei tapahdu suuria muutoksia. Metsäkanalintujen alueelliset määrät vaihtelevat voimakkaasti. Vaikuttavina tekijöinä ovat esimerkiksi metsästys- ja petopaine, mutta todennäköisesti määräävämpänä on laajamittakaavainen maisemarakenne ja ihmistoiminnan määrä. Toisaalta pesä- ja poikassaalistuksen muovaama lisääntymismenestys on ainakin jossain määrin maisemasidonnaista. Joka tapauksessa ihmistoiminnan intensiivisyys näkyy maiseman kautta metsäkanalintujen määrän vaihteluna.
Tutkimuskokonaisuuden pääpaino on metsossa ja keskeisimpänä tutkimusalueena Koillismaa. Maastotutkimukset ovat osa Metsähallituksen kanssa yhteistä tutkimuskokonaisuutta ?Metson elinympäristöjen säilyttämisen ja lisäämisen metsänhoidolliset mahdollisuudet?. Tavoitteet Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tärkeimmät metsokannan menestymiseen vaikuttavat tekijät: soidinpaikkojen ja soidinpaikkaverkoston merkitys, miten uusi soidin syntyy, ensiharvennuksen vaihtoehdot ja soidinpaikkojen kartoituksen standardi.
Hanke pyrkii tarjoamaan malleja metsikkötason, maakuntatason ja valtakunnallisen tason metsämaisemasuunnitteluun nykylajiston elinedellytysten säilyttämiseksi. Tulokset Tutkimusjulkaisujen lisäksi hankkeen lopputuotteita ovat oppikirja metsäalan opetukseen ja metsätaloudellisen mallialueen luominen Taivalkoskelle. Vastaava tutkija Lindén Harto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Helle Pekka, Korhonen Jorma, Väyrynen Einari, Säkkinen Timo, Sirkiä Saija Yhteistyötahot Metsähallitus, Oulun riistanhoitopiiri, Helsingin, Joensuun ja Turun yliopistot ja Metsäntutkimuslaitos. Julkaisut Kangas, L. 2006: Metsäkanalintujen metsästyksestä Pohjois-Suomessa: metsästyksen valikoivuus ja metsästysverotus. ? Pro gradu -tutkielma, Biologian laitos, Oulun yliopisto.
Kangas, L. 2006: Metsäkanalintujen metsästys Pohjois-Suomessa: metsästyskuolleisuus, metsästyksen valikoivuus ja kestävyys. ? Kala- ja riistaraportteja 378. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Pöykkö, Leena-Maija: Kanahaukan (Accipiter gentilis) vaikutus ympäröiviin metsäkanalintutiheyksiin. ? Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston biologian laitos.
M. Myyry: Pro gradu tutkimusalueen ?metsohistoriasta?
Kiiski, J.: Pro gradu metson soidinalueiden pesimälinnuston runsaudesta ja rakenteesta Koillismaalla.
Miettinen, J., Helle, P., Nikula, A. & Niemelä, P.: Landscape structure and capercaillie (Tetrao urogallus) density in Finland. ? Ecography (tarjottu julkaistavaksi).
Miettinen, J., Helle, P. & Nikula, A:. Forest stand characteristics and habitat use of capercaillie (Tetrao urogallus) in late summer in northern Finland.
Sirkiä, Helle, Lindén, Nikula, Norrdahl, Suorsa, Valkeajärvi: Independent effects of habitat loss and fragmentation on capercaillie (Tetrao urogallus) lekking site persistence in Finland.
Myllymäki, Lindén, Niemelä, P: Teeren talviparvista nykymetsissämme. ? Suomen Riista.
Niemelä, T. & Lindén, H.: Talven sääolosuhteiden vaikutuksista metson talvehtimiseen. ? Suomen Riista.
Miettinen, J., Helle, P. & Nikula, A.: Metson soidinpaikat ja maisemarakenne Kainuussa. ? Suomen Riista.
Hankkeen kesto 2005 - 2008 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
