|
Pohjoismaisessa kyselytutkimuksessa kysyttiin 25 000 satunnaisesti valitulta 18 - 69 -vuotiaalta henkilöltä vapaa-ajankalastukseen liittyviä mielipiteitä, tottumuksia, kustannuksia ja maksuhalukkuutta. Kysely tehtiin syyskuun 1999 ja tammikuun 2000 välisenä aikana. Vastausprosentti oli 48.5. Tavoitteet Kyselyn tavoitteena oli mitata vapaa-ajankalastukseen liittyviä aineellisia ja aineettomia arvoja, siten että toiminnan taloudellisesta kokonaisarvosta voidaan esittää yhteismitalliset, maakohtaiset arviot. Tulokset Pohjoismaissa kertyy yhteensä noin 77 miljoonaa kalastuspäivää vuosittain. Koko väestöstä vähintään kerran vuodessa kalastavia on Norjassa 50 %, Suomessa 40 %, Ruotsissa 35 %, Islannissa 31,5 % ja Tanskassa 12,5 %. Alueellisesti kuitenkin Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmilla suuralueilla kalastavien osuus väestössä kasvaa Suomessa lähelle 50 %:iin, Ruotsissa lähelle 60 %:iin ja Norjassa yli 60 %:iin. Etelään tultaessa yhä pienempi osuus väestöstä kalastaa.
Kyselyssä tarkasteltiin ainoastaan kalastukseen käytettyjä muuttuvia kustannuksia - ei pitkävaikutteisia hankintoja. Ylivoimaisesti suurimmat keskimääräiset kustannukset kalastajaa kohti, yli 460 ? vuosittain on Islannissa. Mikään muu maa tai suuralue ei ole läheskään niin kallis. Kööpenhaminen seudulla asuvien kalastuskustannukset ovat lähes 280 ? vuosittain Myös alhaisimmat vuosikustannukset esiintyvät Tanskassa, hiukan yli 100 ?. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vuosikustanukset ovat halvempia etelässä ja pääkaupunkiseuduilla kuin pohjoisessa asuvilla. Islannissa kalliit kalastusluvat nostavat kalastuspäivän keskihintaa. Muualla kalastuspäivän hinta heijastaa toiminnan intensiivisyyttä, mitä enemmän kalastaa, sitä halvemmaksi kalastuspäivät tulevat. Niinpä kalastuspäivän hinta on suhteellisen kallis Itä-Norjassa sekä Kööpenhaminan seudulla ja Själlandin saarella asuville.
Tukholman suuralueella Ruotsissa on Pohjoismaiden korkein ylimääräinen maksuhalukkuus vapaa-ajankalastuksesta. Siellä asuvat vapaa-ajankalastajat ovat valmiita maksamaan 70 % yli sen kertymän, mitä he todellisuudessa maksavat harrastuksestaan. Samanaikaisesti samalla suuralueella 56 % kalastaneista ei ole halukkaita maksamaan yhtään ylimääräistä. Kaikki muut suuralueet Ruotsissa osoittavat alhaista tai hyvin alhaista ylimääräistä maksuhalukkuutta sekä myös korkeaa nollamaksuhalukkuutta. Suomessakin ylimääräinen maksuhalukkuus on melko alhaista ja nollamaksuhalukkuus yleistä. Norjassa sen sijaan kaikilla rannikkoalueilla ylimääräinen maksuhalukkuus on verraten korkeaa, samoin Tanskassa Själlannin suuralueella sekä Pohjois-Jyllannissa. Islantilaisilla ei ymmärettävästikään ole ylimääräistä maksuhalukkuutta ja myös verraten korkea, 35 %, nollamaksuhalukkuus.
Vastaava tutkija Toivonen Anna-Liisa, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Appelblad Håkan (Umeå Universitet), Bengtsson Bo (Fiskeriverket), Geertz-Hansen Peter (Danmarks Fiskeriundersųgelser), Gušbergsson Gušni (Veišimalastofnun), Kristófersson Daši (Lantbruksuniversitet), Kyrkjebų Hilde (Direktoratet for Naturforvaltningen), Navrud Ståle (Lantbruksuniversitet), Roth Eva (Syddansk Universitet), Tuunainen Pekka, Weissglass Gösta (Umeå Universitet) Rahoittajat Nordiska MInisterrådet, MMM, Fiskeriverket, Ruotsi, RKTL, Landbrukets utviklingsfond, Islanti, Direktoratet for Naturforvaltning, Norja, Syddansk Universitet, Tanska Julkaisut Toivonen, A.-L. 2004. Vapaa-ajankalastus tuottaa ja työllistää. Vesitalous 3:33-38.
Toivonen, A.-L., Roth, E., Navrud, S., Gudbergsson, G., Appelblad, H., Bengtsson, B., and Tuunainen, P. 2004. The economic value of recreational fisheries in Nordic countries. Fisheries Management and Ecology 11:1-14.
Toivonen, A.-L. 2002. A Survey of the Economic Value of Nordic Recreational Fisheries. p. 137 - 143. In: Pitcher, T. and Hollingworth, C. (Eds) Recreational Fisheries, Ecological, Economic and Social Evaluation. Fish and Aquatic Resource Series 8. Blackwell Science.
Toivonen, A.-L. 2001. Kalat, kilot, eurot, ilot. Vapaa-ajankalastuksen pohjoismaiset arvot. Vesitalous 3: 44-48.
Roth, E., Toivonen, A.-L., Navrud, S., Bengtsson, B., Gudbergsson, G., Tuunainen, P., Appelblad, H. and Weissglas, G. 2001. Methodological, conceptual and sampling practices in surveying recreational fishery in the Nordic countries - experiences of a valuation survey. Fisheries Management and Ecology 8: 355-367.
Appelblad, H. 2001. Doktorsavhandling, paragraf 9: Nordic recreational fishery, its values and regional pattern, and Swedish fisherman profiles, p. 155 - 178. In: The spawning salmon as a resource by recreational use. The case of the wild Baltic salmon and conditions for angling in nort Swedish rivers. Gerum kulturgeografi 2001:3. Kulturgeografiska institutionen/SMC, Umeå universitet. 216 p.
Toivonen, A.-L., Appelblad, H., Bengtsson, B., Gertz-Hansen, P., Gudbergsson, G., Kristofersson, D., Kyrkjeb, H., Navrud, S., Roth, E., Tuunainen, P., and Weissglas, G. 2000. Economic value of recreational fisheries in the Nordic countries. Nordic Council of Ministers, TemaNord 2000:604, 71 p.
Kristoferson, D. 2000: Can Contingent Valuation Estimates for Freshwater Fish Stocks be transferred across countries? - Testing the validity of international benefit transfer. Thesis submitted at the Department of Economics and Social Sciences, Agricultural University of Norway, 57 p.
Hankkeen kesto 1997 - 2004 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
